Britannian pääministeri Keir Starmerin johdolla sunnuntaina kokoontuneet vajaan parinkymmenen maan johtajat sekä EU:n ja Naton edustajat sopivat Lontoossa Ukrainan tuen jatkamisesta.

Britannian, Ranskan ja Ukrainan lisäksi kokoukseen osallistuivat muun muassa Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Suomen tasavallan presidentti Stubb.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mukaan Euroopalla on nyt mahdollisuus ottaa vastuuta ja aloite Ukrainan rauhanponnisteluissa.

Kopran mukaan halukkaiden maiden koalitiosta on puhuttu viikkoja ellei kuukausia. Euroopan unionin jäsenmaiden yksimielisyyden saavuttaminen on osoittautunut Ukraina-asioissa hyvin hitaaksi ja vaikeaksi.

– Sanoisin, että viime perjantain tapahtumat Washingtonissa toimivat hyvin vahvana katalyyttinä sille, että Starmer sai eilen tämän kokouksen tällä kokoonpanolla pidettyä. Ja sitten sieltä saatiin myös tuloksia ulos.

UKRAINAN presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi perjantaina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin. Paikalla Valkoisessa talossa oli myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Rauhallisesti alkanut tapaaminen muuttui loppua kohden julkiseksi riitelyksi.

Kopra uskoo Yhdysvaltain ja Euroopan olevan tapahtumasta huolimatta edelleen samalla puolella pöytää tukemassa Ukrainaa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) nostaa nostaa esiin Washingtonin väittelystä varapresidentti Vancen roolia.

Koskinen uskoo, että Vancella oli tarve antaa Zelenskyille läksytystä sisäisistä syistä jatkaakseen Maga-linjaa (Make America Great Again), jonka mukaan Ukrainan sota ei olisi heidän politiikkaansa.

– Vaikka kyllähän republikaanit ovat viime vuoden tukipaketeissa lopulta ääniä antaneet Ukrainan tukemisen puolesta, eivät kylläkään kaikki. Mutta heillä näkyy nyt ensimmäisen (presidentti Trumpin) sadan päivän aikana olevan jatkuva tarve jatkaa vaalikampanjaa. Kaikki mahdollinen sysätään Bidenin syyksi ja koetetaan ikään kuin näyttää, että kaikki mitä he (Trumpin joukkue) ovat vaalikampanjassa luvanneet ja populistisesti esittäneet, toteutuu ja on välttämätöntä, Koskinen sanoo Demokraatille.

– Tämä on sellaista sisäpolitiikan ja vaalikampanjoinnin jatkamista vaarallisellakin tavalla kansainvälisen politiikan hyvinkin vaarallisessa tilanteessa.

MYÖS sitä on pohdittu, pitäisikö lopulta Zelenskyin taipua diplomatian nimissä pyytämään USA:lta anteeksi. Koskinen toteaa tähän vain, että erilaisia vastaantulon tapoja on varmasti.

Hän muistuttaa, että ilmeisesti nyt haetaan jonkinlaista yhteisesiintymistä Ranska, Englanti, Ukraina -pohjalla Washingtoniin. Lisäksi esimerkiksi Puola, jolla on hyvät välit USA:han, on tarjoutunut välittämään tilannetta.

Mokasiko Zelenskyi Washingtonissa? Koskinen sanoo, että voi tietysti ajatella, että diplomaattisesti toimimalla voi päästä parempiin lopputuloksiin. Silti oli Koskisen mielestä ymmärrettävää, että pompottelun kohteeksi joutuessaan Zelenskyi toi ”perustavanlaiset totuudet mahdollisimman tehokkaasti ilmi”.

MYÖS Kanada on ollut aktiivinen Ukrainan tilanteessa ja lähentynyt Eurooppaa. Kanada on toisaalta myös yksi vajaasti Natoon investoineista valtioista.

Tarkemmat tiedot halukkaiden maiden Ukraina-avusta ovat toistaiseksi epäselviä. Sama koskee Jukka Kopran mukaan myös Suomen roolia.

– Veikkaan, että tilanne on syntynyt niin kovalla vauhdilla, että sekin (Suomen rooli) on vielä rakenteilla. Positiivista on se, että EU:n ja Naton itärajan maista ei odotetakaan joukkoja lähetettäväksi, Kopra sanoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.). Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Halukkaiden maiden koalitio haluaa Ukrainan aseman pysyvän vahvana myös rauhasta sovittaessa, joten maat sitoutuvat jatkamaan Ukrainan tukemista ja painostamaan Venäjää. Ukrainan aseistamista aiotaan myös jatkaa mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen kestävän rauhan varmistamiseksi.

Millä aikataululla saadaan sovittua, mitä kukin mukaan lähtevä maa tekee?

– Seuraava etappi on varmaan Eurooppa-neuvoston kokous 6. maaliskuuta. Toivottavasti siinä päästään eteenpäin. Uskon, että tätä työstetään nyt näiden maiden kesken jatkuvasti kovalla vauhdilla, Kopra vastaa.

Kopra aikoo pyytää eduskunnan puolustusvaliokunnalle kuulemisen Lontoon sunnuntain kokouksen yksityiskohdista torstaina järjestettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ilmeisesti ehdottanut Ukrainaan kuukauden mittaista osittaista aselepoa, joka koskisi ilmassa ja merellä käytäviä taisteluja sekä energiainfrastruktuuriin tehtäviä iskuja. Nyt tulitaukoaikeisiin ovat ottaneet etäisyyttä sekä Britannia että Ukraina.

Halukkaiden koalitio ei Koskisen mukaan olisi Euroopasta mikään varsinainen Ukraina-asiaa hoitava pääorgaani.

– On edelleen hahmottumatta, miten rauhantunnustelujen tai -neuvottelujen varsinainen organisointi tapahtuu. Mutta se on enemmän valtionjohtajien tasolla. Sitten taas siihen, mikä koskee konkreettisten turvallisuusjärjestelyjen rakentamista, liittyy puolustus- tai kyvykkyysmatematiikkaa siitä, millaisia tapoja on kerätä riittävän voimakkaita joukkoja niin kaluston kuin miehistönkin puolesta.

TASAVALLAN presidentin Alexander Stubbin mukaan kokouksen paras anti oli, että nyt Ukraina, Ranska ja Britannia alkavat rakentaa rauhansuunnitelmaa yhdessä. Mukaan tukemaan tulee muitakin valtioita.

– Sen verran voin sanoa, että ainakin Suomi ja Norja tulevat antamaan oman panoksensa tähän, Stubb kertoi puhelimitse STT:lle eilen kokouksen jälkeen.

Koskinen sanoo Suomen roolista kysyttäessä, että kyse on vasta hyvin alustavasta vaiheesta eikä vielä kannata spekuloida.

– Ei tiedetä, mitä kaikkea tarvitaan.

Hän pohtii, että kyseeseen voi tulla myös Ukrainan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta tai partioinnin tyyppistä tehtävää ilmassa tai merellä.

– Lähiaikoina on tärkeää, että löytyy riittävä joukko potentiaalisia kiinnostuneita, joista voidaan koota riittävän tukevat joukot ja valmiudet.

ULKOASIAINVALIOKUNTA ei ole saanut Lontoon kokouksesta vielä mitään raportteja. Mitään etukäteismandaattia Suomen päätöksistä ei presidentillä Lontoon kokoukseen ollut, koska kokouskaan ei ollut sen tyyppinen, että siellä vielä tehtäisiin sitovia lupauksia.

Koskinen näkeekin, että kokouksessa on ollut kyse enemmän Suomen periaatteellisesta valmiudesta olla mukana kuin mistään konkreettisesta.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (Sd.). Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ulkoasiainvaliokunta on saanut Lontoon kokouksesta tiedotteen jo perjantaina. Siitä ilmeni, mistä maista ja millä idealla kokoukseen oli kutsuttu väkeä.

Ilmeisesti vielä tämän päivän aikana valiokunta on saamassa kokousmuistion. Lisäksi noin puolet valiokunnan jäsenistä on suuntaamassa tiistaiksi ja keskiviikoksi Britanniaan parlamentti- ja ministeritapaamisiin, myös Koskinen itse.

HALUKKAIDEN koalition osalta on vielä Koskisen mukaan käsittelemättä se, rinnastetaanko toiminta Suomessa EU-kokouksiin ja pääministerin toimintaan vai onko kyseessä enemmän presidentin vedolla toimiva koalitio, koska mukana on muitakin kuin EU-maita.

– Tärkeintähän siinä on, että tp-utva tai vielä laajemmin valtioneuvosto ja presidentti katsovat yhdessä ne linjat ja niistä sitten taas toimitetaan eduskunnalle tiedot etu- ja jälkikäteen.

Tp-utva on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous.

Koskinen pohtii, että Lontooseen luultavimmin oli kutsuttu nimenomaan Stubb.

Lontoon kokouksen kuluessa Koskinen ei saanut informaatiota eikä siitä ollut erikseen sovittukaan.

– Tarvittavaa tietoa kyllä saa, hän sanoo.

– Näissä oloissa, kun tämä on vähän tämmöistä ex tempore -toimintaa joka tasolla, siihen nähden on ihan kohtuudella hoidettu. Mutta on tietysti parannettavaa tulevaisuuteen päin, että tiedonvaihto tapahtuu mahdollisimman kattavasti ja nopeasti.

Koskinen muistuttaa, että kyseessä on ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen uuden systeemin rakentaminen. Lisäkiirettä Lontooseen aiheutti edellä mainittu Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja USA:n presidentin Donald Trumpin myrskyisä tapaaminen Washingtonissa.

– Olemme mahdollisimman nopeasti jakaneet informaatiota ulkoasiainvaliokunnassa sisäisesti. Toivoisi tietysti, että valtioneuvosto olisi tiiviimminkin siinä mukana. Se on tietysti heidän asiansa, miten yhteistoiminnasta sovitaan.