– Tällainen talvi näkyy päällysteiden kulumisena. Kosteissa olosuhteissa syntyy reikiä, ja tie kuluu nopeammin, sanoo tieliikennejohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

Teiden kunnossapidossa tehtävät ovat Rajalan mukaan keikahtaneet hieman päälaelleen. Etelä-Suomessa ei ole ollut juuri lainkaan auraustehtäviä, mutta sorateiden pinta on vaatinut tavallista enemmän hoitoa.

Jokakeväinen puheenaihe Suomessa ovat routavauriot. Niiden osalta saadaan jännittää, ehtivätkö kovat pakkaset vielä täksi talveksi. Märän alkutalven takia teiden rungoissa on Rajalan mukaan paljon vettä.

Tämä tarkoittaisi tavallista pahempaa routimista. Leudon sään jatkuessa käy päinvastoin, ja routavauriot jäävät tavallista pienemmiksi. Vesikelitalvi ei silti ole Rajalan toiveissa.

– Toivotaan, että jonkin verran lunta tulisi. Pieni pakkanen olisi meidän kannaltamme hyvä.

Renkaiden kuluttama tienpinta on merkittävin katupölyn lähde keväisin. Sen määrään leudolla talvella ei kuitenkaan ole suurta merkitystä.

– Ei se sitä ainakaan vähennä, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila kuittaa kysymyksen pölyn määrästä.

Anttila kuitenkin huomauttaa, että valtateiden pinnat pidetään runsaslumisinakin talvina auraamalla puhtaina, joten ero ei ole niiden osalta merkittävä ja pölyn määrä on tällä hetkellä tyypillinen. Vaikutusta on lähinnä pölykauden ajoittumiseen.

– Ajoittuminen tapahtuu sen mukaan, miten kevät etenee. Jos on hurjasti lunta, penkkojen sulaminen saattaa kestää kauan ja se siirtää pölyjakson alkamista. Jos ei ole yhtään lunta, katupölypäiviä tulee pitkin kevättä.

Katupölytilannetta on Anttilan mukaan yhtä vaikeaa ennustaa kuin säätä. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että katupölykaudesta tulee normaalia pidempi, mutta pahoja pölypäiviä on vähemmän.
STT–Petteri Hiltunen