Muutoksia tarvitaan koska maailma muuttuu ja kehittyy ympärillämme. Globaali talous ja turvallisuus ja niiden muutokset saavuttavat meidät lähes reaaliajassa, keskinäisriippuvuus lisääntyy ja ympärivuorokautinen viestintä vaatii niin meiltä yksilöiltä kuin puolueilta jatkuvasti enemmän.

Tänään julkistetussa Jouni Backmanin ja Liisa Hyssälän raportissa ”Kansanvallan peruskorjaus” käydään läpi näitä muutoksia ja suomalaisen demokratian haasteita ja ratkaisuehdotuksia niihin niin puolueiden, eduskunnan kuin valtioneuvoston tasolla. Raportin mukaan Suomessa on valtava dialogin tarve, jotta päätöksiä voidaan tehdä.

Kritiikkiä saavat myös puolueet, joiden roolia päätöksenteon agendan asettajina ovat viemässä think tankit ja viestintätoimistot. Raportin mukaan niiden ohjelmatyö on heikentynyt tai olematonta. Tässä SDP on etunojassa.

Viime syksynä SDP aloitti työskentelyn pidemmän aikavälin tavoitteiden ja niihin tarvittavien keinojen määrittelemiseksi. Suomi 2030 työ kokoaa noin 500 puolueen aktiivia 30 työryhmään pohtimaan sosialidemokraattien ratkaisuja tulevaisuuden keskeisiin muutoshaasteisiin.

Tänä keväänä työryhmät tuottavat yhdessä ensimmäisen luonnoksen poliittiseksi ohjelmaksi huhtikuussa kokoontuvalle puoluevaltuustolle ja toukokuussa järjestetään työryhmien jäsenille tulevaisuusfoorumi, jossa kansalaisjärjestöt ja tutkijat pääsevät sparraamaan SDP:n poliittista valmistelua.

Tällä työllä haluamme osoittaa, että tulevaisuus ei tule, se tehdään. Puolueena SDP asettaa tavoitteita ja sen kautta yhteiskunnallisen keskustelun agendaa.

On helppo yhtyä raportin ehdotuksiin siitä, että vaalirahoitukselle tulisi tulla kampanjakatto niin ehdokkaille kuin puolueille ja puolueiden on tärkeää uudistaa omaa moniportaista järjestörakennettaan helpommin lähestyttävämmäksi.  Tämä kaikki helpottaa ihmisten osallistumista ja lisää keskinäistä luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Poliittisessa keskustelussa on vallalla tarve voittaa pieniä taisteluita sosiaalisessa mediassa. Ja mitä heikompi on luottamus itseen tai omaan sanomaan, sitä enemmän näille tuntuu olevan tarvetta. Monta pientä sivallusta kintuille ei kaada ketään, mutta jättää muistijäljen. Luottamus keskustelukumppaniin rapautuu pikku hiljaa kun sitä ei epäinhimillisen kiireen takia ole aikaa korjata fyysisten kohtaamisten muodossa.

Poliittisen keskustelukulttuurin muutokset lähtevätkin sen huipulta. Ja tästä syystä eduskunnan puhemiehen roolia ja toimintaa tasapuolisena fasilitaattorina on syytä seurata tarkkaan. Parempaa henkilöä, josta ottaa mallia kuin Lauri Ihalainen, on vaikea kuvitella. Ehdotan, että Lauri muodostaa ratkaisukeskeisten edustajien kerhon, jossa asiat voivat riidellä, mutta sanotaan kuten toivottaisiin itselle sanottavan. Etsitään aitoja ratkaisuja, yritetään ymmärtää vähemmän väärin. Ja kun ei syödä sanoja, ei syödä myöskään luottamusta.

Suomi on suurten haasteiden edessä. Tämä ei ole klisee, vaan totta. Työelämän muutos, osaamisen kasvu, vanhusväestön tarpeet ja monet muut kysymykset vaativat puolueilta suuntaa. Suuret yhteiskunnalliset muutokset ja niiden aiheuttamien murroskausien menestyksekäs johtaminen on kehittyneissä maissa yleisesti tehty keskustavasemmiston toimesta. Mutta menestyksekäs muutos voi tapahtua vain luottamuksen ilmapiirissä. Suomessa kaivataan nyt luottamusta niin toisiimme, yhteiskuntaan kuin tulevaisuuteen.

Toivon kaikkien puolueiden tarttuvan haasteeseen luottamuksen lisäämisestä. SDP haluaa olla Suomen johtava puolue eduskuntavaaleissa 2019. Haluamme johtaa muutosta ja tarjota ihmisille vaikutuskanavan.