PISA 2022 -tulosten mukaan osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat edelleen suuria kaikilla arviointialueilla. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittää usein heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhetausta. PISA 2022 -tutkimuksen ensitulokset julkaistiin joulukuussa 2023. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin tarkemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Edellinen vastaava tarkastelu tehtiin 2012.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia. Kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet. Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin.

OPETUSMINISTERI Anders Adlercreutz (rp.) pitää uusia maahanmuuttajia koskevia tuloksia huolestuttavina. Hän lupaa panostuksia perusopetuksen, muun muassa suomi ja ruotsi toisena kielenä opetuksen vahvistamiseen.

– Perustaitoja, eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Oppimisen tuen uudistuksella varmistetaan riittävien tukitoimien saatavuus kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille. Tarveperusteisella tasa-arvorahoituksella tuetaan erityisesti heikommista taustoista tulevien oppilaiden oppimista, sanoo opetusministeri.

PISA-kokeessa osana lukutaidon arviointia oppilaat tekivät niin sanotun lukusujuvuustestin, jolla tutkittiin, kuinka hyvin oppilas ymmärtää lyhyitä testikielisiä lauseita. Lukusujuvuus osoittautui osaamisen vaihtelun vahvaksi selittäjäksi sekä maahanmuuttajataustaisilla että kantaväestön oppilailla ja selitti jopa puolet osaamiserosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä. Maahanmuuttajataustaisten perheiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli myös matalampi kuin kantaväestöön kuuluvien perheiden. Matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuului ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 52 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia.

NÄYTTÄÄKIN siltä, että oppilaan maahanmuuttajatausta itsessään ei välttämättä ennusta heikkoa osaamista PISA-kokeessa, vaan olennaisia tekijöitä ovat puutteet kielitaidossa sekä perheen matala sosioekonominen asema.

Kantaväestön oppilaiden keskimääräinen osaamisen taso ei vaihdellut suuresti sen mukaan, kuinka paljon heidän koulussaan oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Sen sijaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen oli korkeinta kouluissa, joissa heitä oli vähiten, ja se heikkeni sitä mukaa kuin heidän osuutensa koulun oppilaista kasvoi. Samalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli sitä matalampi, mitä suurempi oli heidän osuutensa koulun oppilaista. Kantaväestön oppilailla ei vastaavaa havaittu. Kun erot oppilaiden sosioekonomisessa taustassa otettiin huomioon, sekä matematiikassa että lukutaidossa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välinen osaamisero pieneni. Ero kaventui eniten kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli 40 prosenttia tai enemmän ja joissa ero sosioekonomisessa taustassa oli suurin.

ENSIMMÄISEN sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat ilmoittivat kokeneensa kiusaamistilanteita koulussa kantaväestön oppilaita useammin. Joka kymmenes ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustainen oppilas ilmoitti jääneensä vähintään muutaman kerran kuukaudessa kotiin, koska oli tuntenut olonsa koulussa turvattomaksi. Osuus oli selvästi suurempi kuin toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla tai kantaväestön oppilailla. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat tunsivat olonsa koulussa ja koulumatkoilla turvattomammaksi verrattuna muihin oppilaisiin.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla myös yhteenkuuluvuus kouluyhteisöön oli selvästi vähäisempää kuin muilla. Yhteenkuuluvuuden tunne oli muuttunut kymmenessä vuodessa sekä maahanmuuttajataustaisilla että kantaväestön oppilailla: yhä useampi nuori tuntee ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita koulussa.

KAIKEN kaikkiaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisen vahvistamiseen ja oppimisen tukeen sekä kouluhyvinvointiin on tulevaisuudessa syytä kiinnittää erityistä huomiota. Koulun opetuskielen ja oppilaan oman äidinkielen opetuksella sekä oppimiseen tarjotulla tuella on suuri merkitys maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimiselle ja osallisuudelle. Tärkeää on myös tukea oppilaan maahanmuuttajataustasta riippumatta heikkoja osaajia, joilla valmiudet siirtyä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ovat puutteelliset, sekä oppilaita, jotka ovat heikosti kiinnittyneitä kouluun.

Tutkimukseen osallistui Suomesta 241 koulua ja 10 239 oppilasta. Aineistossa oli yhteensä 1 866 (noin 18%) maahanmuuttajataustaista oppilasta, joista 1 060 oli ensimmäisen sukupolven ja 806 toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita.