– Demokratia ja ihmisoikeudet, se johon suomalaiset kovasti uskovat, eivät ole laajenemaan päin. Pikemminkin erityyppiset demokratian vastaiset tai kaukana siitä olevat järjestelmät, diktatuurit ja harvainvallat, ovat ikään kuin se menestystekijä, Häkämies toteaa.

Hän arvioi, että esimerkiksi Euroopassa on eri maiden politiikassa odotusten ja toteutuksen välistä ristiriitaa, mikä on toiminut kasvualustana populismille. Kun maailma ja haasteet ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, tarjotaan kansalle helppoja vastauksia ja yksipuolisia viholliskuvia.

– Esimerkiksi maahanmuutto, jonka merkitystä ja haastavuutta en ollenkaan vähättele, on yksipuolisena viholliskuvana tai tämmöisenä vastustettavana asiana minusta liioittelua, Häkämies toteaa.

– Pitää muistaa, että tässä globaalissa kilpailussa suomalaisten vastustajat, jos tällaista termiä voi käyttää, ovat Suomen rajojen ulkopuolella ja mitä paremmin me löydämme yhteisen linjan, sitä paremmin me kaikki voimme.

Häkämies puhuu myös suomalaisten valmiuksista vastata nopeasti muuttuvaan työelämään. Hänen mukaansa vanhoista rakenteista kiinni pitäminen estää uusien työpaikkojen synnyn. Häkämies kertoo opiskelleensa taannoin Yhdysvalloissa, jossa niin kutsuttuun disruptioon suhtaudutaan suomalaisia positiivisemmin.

– Jos vertaa Yhdysvaltojen, tai ainakin Piilaakson, ajattelua disruptiosta Suomeen, siellä lähtökohtaisesti vanhan heikkeneminen ja tuhoutuminen nähdään positiivisena mahdollisuutena. Suomessa liian usein se synnyttää pelkoa ja vastustusta, ja mitä pitempään sitä vanhaa rakennetta ja vanhaa työtä puolustetaan ja pidetään siitä kiinni, sitä hitaammin se uusi syntyy tilalle.

Disruptio tarkoittaa ilmiötä, jossa esimerkiksi jokin uuteen teknologiaan perustuva innovaatio haastaa alan perinteiset toimintatavat. Disruption aiheuttajia ovat esimerkiksi digitalisaatio ja tekoäly, joiden vaikutuksista työelämään puhutaan paljon. Suomessa disruptio koetaan Häkämiehen mukaan herkästi uhkana, vaikka valmiudet murrokseen ovat hyvät.

– Monesti muutos koetaan pelottavana ja mietitään, loppuuko minulta työ ja mitä sitten teen. Ihan tutkimustenkin mukaan Suomella on kuitenkin hyvät lähtökohdat vastata vaikkapa tähän teknologiseen muutokseen. Eli Suomen osalta ne luvut, kuinka moni ammattitehtävä muuttuu tai tuhoutuu, on vähäisempiä, ja se johtuu siitä, että meidän koulutustasomme on niin hyvä, Häkämies arvioi.