Asiakkaita tuli 229, joista 70 ihmisen on arvioitu joutuneen ihmiskauppaan liittyvän hyväksikäytön kohteeksi Suomessa. Tämä on viraston mukaan huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina.

Yleisimmin Suomessa hyväksikäytettyjen ihmisten arvioitiin joutuneen pakkotyöhön. Pakkotyötä on tehty ravintola-alalla, siivousalalla sekä rakennustyömailla. Pakkotyön piirteitä on havaittu myös yksityisten perheiden kotiapulaisena työskennelleiden olosuhteissa sekä maatiloilla tehtävässä työssä.

Usein uhriksi joutuneet ottavat viranomaisiin itse yhteyttä. Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otti yhteyttä yhä useampi huolestunut kansalainen.

Maahanmuuttoviraston mukaan pakkotyöhön Suomessa mahdollisesti joutuneita ihmisiä tuli auttamisjärjestelmän asiakkaaksi viime vuonna 33. Suomessa hyväksikäytetyistä henkilöistä 20:n arvioidaan joutuneen pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhriksi. Luku sisältää tapaukset, joissa avioliitto on solmittu tai sen solmimista on vaadittu Suomessa sekä tapaukset, joissa liitto on alkanut ulkomailla ja jatkunut perheen saavuttua Suomeen. Usein tapaukset paljastuvat viranomaisen puuttuessa lähisuhdeväkivaltaan.

Viranomaiset havaitsivat viime vuonna myös kerjäämään pakottamista, rikolliseen toimintaan pakottamista sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita ihmisiä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja. Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä ja sillä on Suomessa toimipisteet Lappeenrannassa, Helsingissä ja Oulussa.

STT–Olli-Pekka Paajanen

Uutista täydennetty 15.1. kello 9.43.