Hallitus nosti yleistä arvonlisäveroa viime vuoden syyskuussa 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin. Nyt vuoden jälkeen kaupan ala arvioi, että muutos on käynyt oheisvaikutustensa takia vähintään niin kalliiksi kuin odotettiinkin.

Kaupan liitto kertoi perjantaina, että myynnin lasku on vähentänyt ja tulee vähentämään kaupan alalta yhteensä jopa 8 000 työpaikkaa vuosien 2024-2026 aikana.

– Samaan aikaa valtion talousarvioselvityksistä käy ilmi, että kuluvan vuoden aikana arvonlisäverotuoton kertymän ennustetta on jouduttu laskemaan kaksi kertaa, yhteensä 700 miljoonalla eurolla, liitto sanoo tiedotteessaan.

Vaikutukset osuvat liiton mukaan pahiten Suomessa toimiviin kauppoihin ja etenkin erikoisliikkeisiin, jotka ovat jo valmiiksi ahtaalla kansainvälisten halpaverkkokauppojen puristuksessa.

– Ei ymmärretty tai välitetty siitä, että alvin nosto yhdistettynä alaverohuojennuksen poistoon osuu etenkin palvelualoille ja pienyrityksiin. Tietoa oli tarjolla, mutta se kaikui kuuroille korville. Kun keskituloisten verotus on tutkitusti kireimmillään kymmeneen vuoteen, työttömyys- ja konkurssiluvut tapissa ja hallituksen leikkaukset kasaantuvat tavallisille suomalaisille, ei tarvitse ihmetellä, että talouden alakulo jatkuu. Se on pitkälti itse aiheutettua.

Räsänen kertaa parempina pitämiään SDP:n vaihtoehtoisia ratkaisuja: veronkevennysten suuntaaminen pieni- ja keskituloisille ylimpien tuloluokkien sijaan, alvin alaraja etenkin aloittavien yritysten tueksi ylemmäs ja kotitalousvähennyksen laajentaminen hoiva- ja kuntoutuspalveluja tuottaviin pienyrityksiin.

– Ostovoima ja uskallus kuluttaa eivät palkankorotuksista ja korkojen laskusta huolimatta kasva niin kauan, kuin hallituksen päätökset hyödyttävät vain rikkaimpia ja heikentävät kaikkien muiden toimeentuloa, hän sanoo.

ARVONLISÄVERON korotuksen järkevyyttä ja ajankohtaa epäilivät ennakkoon julkisesti monet asiantuntijatahot, muun muassa Laboren johtaja, ekonomisti Mika Maliranta sekä Mikro- ja yksinyrittäjien toiminnanjohtaja Liisa Hanén.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kritisoivat päätöstä kovin sanoin jo puolueen kesäkokouksessa elokuussa 2024 Rovaniemellä.

Lindtman ennusti tuolloin aivan oikein, että alvin nosto heikentää ostovoimaa ja vaikuttaa yhdistettynä alaverohuojennuksen poistoon tuhoisasti etenkin yksin- ja pienyrittäjiin.

Tuppurainen esitti Rovaniemellä myös listaamattomien yritysten osinkoverojen huojennuksesta luopumista. Verohuojennus on ollut tärkeä etenkin kokoomukselle, jolla on paljon varakkaita kannattajia.

Räsänen vahvistaa SDP:n kannattavan yhä asiaa ja muistuttaa, että valtiovarainministeriö on esittänyt samaa 15 vuoden ajan.

– Julkisen talouden alijäämä on yli 10 miljardia vuodessa, mutta sitä ei voi kaataa vain pieni- ja keskituloisten ja jo valmiiksi heikommilla olevien ihmisten niskaan. Listaamattomien yritysten osinkojen tehokkaampi verottaminen olisi helppo tapa oikeudenmukaisempaan taakanjakoon, mutta tämä on niitä asioita, jotka ovat nykyhallituksen erityissuojeluksessa.

Jos palataan arvonlisäveron korotukseen, miksi arvelet hallituksen ajaneen sen väkisin läpi, vaikka nyt todeksi osoittautuneista ongelmista varoitettiin useilta eri tahoilta?

– Sanoisin, että hinku pysäyttää velkaantuminen vaikka kuinka hetkellisesti ja keinotekoisesti oli niin kova. Tällaisia päätöksiä syntyy, kun ei mietitä seurauksia, ei kuunnella ketään eikä pohdita kokonaisvaikutuksia.