Vielä vuosi sitten Yhdysvaltain presidentiltä ei olisi voinut kuvitella vastaavanlaista lausuntoa, mutta nyt tuollaisesta kielenkäytöstä on tullut arkipäivää Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Nykyisen presidentin möykkäämisestä sosiaalisessa mediassa ja lehdistötilaisuuksissa on tullut niin tavanomaista, etteivät media tai poliittiset toimijat Yhdysvalloissa jaksa edes pöyristyä jokaisesta ulostulosta.

Yhdysvaltain ulkopolitiikan johtaminen sosiaalisen median kautta on muodostunut presidentin tavaramerkiksi ja tehnyt hallinnon politiikasta poukkoilevaa ja epäselvää. Presidentillä ei ole mitään linjaa, vaan näkemykset ulkopolitiikasta voivat muuttua tapauskohtaisesti päivittäin. Maailma Yhdysvaltain ulkopuolella ei tiedä, pitäisikö presidentit tviitit ottaa kirjaimellisesti poliittisina linjauksina vai voidaanko ne sivuuttaa.

Epäselvyyttä ovat pyrkineet hälventämään varapresidentti ja ministerit, jotka sukkuloivat ympäri maailmaa vakuuttamassa liittolaisia ja kumppaneita Yhdysvaltain sitoumuksista. Hetkellisesti kulloinenkin tilanne saadaan vakautettua, mutta seuraavan tviitin myötä hämmennys Yhdysvaltain linjasta alkaa uudelleen.

Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää Yhdysvaltain suhteita Pakistaniin. Virkakauden alkupuolella Trump piti Pakistania ”arvokkaana liittolaisena” taistelussa terrorismia vastaan. Nyt Trump on todennut, jälleen tvittien kautta, Pakistanin antavan Yhdysvalloille ainoastaan ”petoksia ja valheita,” syyttäen samalla maata terroristien turvasatamaksi.

Pakistan on vain yksi esimerkki useista tapauksista, joissa Trumpin harjoittama ulkopolitiikka on etäännyttänyt lännen liittolaisia. Ranskalainen puolustus- ja turvallisuusanalyytikko Francois Heisbourg tiivisti hyvin Trumpin käyttäytymisen Twitterissä suorastaan työntävän maita Kiinan ja Venäjän syliin.

Tällainen poukkoilu ulkopolitiikassa on luonnotonta Yhdysvalloille. Toisesta maailmansodasta lähtien maa on ollut demokraattisen maailmanjärjestyksen ankkuri, jonka rooli on ollut aktiivinen osallistuja. Trumpin edeltäjille on ollut kunnia-asiana pitää kiinni Yhdysvaltain arvovallasta kansainvälisellä näyttämöllä.

Ulkopolitiikkaa on myös johdettu arvojen kautta. Ajoittain demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien varjolla on ensisijaisesti puolustettu Yhdysvaltain kansallisia intressejä, mutta maailma on kuitenkin voinut luottaa Yhdysvaltain kykyyn toimia kun sen vaikuttavuutta on tarvittu.

Nyt Trump on vetänyt Yhdysvallat irti useista kauppasopimuksista, Pariisin ilmastosopimuksesta sekä Iranin ydinasesopimuksesta. Viimeisimpänä epävakautta on lisännyt presidentin päätös siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin. Näin jyrkkä ja nopea kääntyminen aktiivisesta ulkopolitiikasta eristäytymisen tielle on ongelma koko kansainväliselle yhteisölle.

Trump ei välttämättä itse näe tviittailunsa aiheuttamaa ongelmaa Yhdysvaltain ulkopolitiikalle, koska viestit on ensisijaisesti suunnattu hänen omille äänestäjilleen, eikä niitä ole tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti. Ne osoittavat presidentin olevan aktiivinen ja ainakin retoriikan tasolla pitävän kiinni vaalilupauksistaan.

Kuitenkin maailman täytyy ottaa Yhdysvaltain presidentin tviitit yhtä vakavasti kuin kaikki muutkin julkilausumat Valkoisesta talosta. Trumpin henkilökohtaisen Twitter-tilin käytöstä huolimatta ne ovat presidentti-instituution poliittisia linjauksia.