Ensitöikseen maakuntajohtajana Salonen on vieraillut Satakunnan kunnissa. Rauman kaupungin johtoa hän tapasi aivan äskettäin. Viimeinen vierailupaikka, Porin kaupungintalo, odottaa vielä vuoroaan.

Heti maakuntajohtajan valinnan jälkeen Porin puolen Wanhat Toverit -kerho esitti Saloselle vierailukutsun. Kiittäessään kutsusta maakuntajohtaja Salonen kertoi tämän olevan hänen maakuntajohtajavalintansa jälkeen ensimmäinen poliittinen järjestö, jonka kokoukseen osallistuu.

– Jatkossa pyrin vierailemaan poliittisten järjestöjen tilaisuuksissa tasapuolisesti, lupaa Salonen.

Puoli vuotta maakuntajohtajan tehtävässä on takana.

– Osa tavatuista henkilöistä on aikaisemmasta toiminnasta tuttuja, mutta muuten maakuntajohtajan rooli oli uudenlainen ja sitä piti miettiä ja opetella, Salonen myöntää.

SALOSEN mukaan Satakunnassa on huikea mahdollisuus elinvoiman lisäämiseen suunnitteilla olevien investointihankkeiden myötä.

– Nämä ”puhtaan siirtymän” (entinen ”vihreä siirtymä”) investoinnit mahdollistavat itse investointien lisäksi myös uuden teollisuuden sijoittumisen perinteiseen teollisuusmaakuntaan. Puhdas energia on vetovoimatekijä myös teollisuusinvestoinneille, toteaa Salonen.

– Satakunnassa on meneillään useita hankkeita niin tuulivoiman, merituulivoiman kuin aurinkovoimankin osalta. Satakuntalaisittain erittäin mielenkiintoinen on esimerkiksi Suomen Hyötytuulen neljänkymmenen merituulimyllyn tuulipuiston rakentaminen merelle.

– Samaan aikaan on tärkeää jo pohtia, että mitä alueelta vaaditaan, jos tavoittelemme edelläkävijyyttä myös Satakunnan vetypuisto-hankkeessa, availee Salonen uusia ideoita.

MAAKUNTAJOHTAJA Salosen mukaan Satakunnan tulevaisuutta ohjaa selvästi kaksi trendiä, joihin on pystyttävä vaikuttamaan. Alaspäin vievä trendi on väestökehitys. Maakunnan väestö vanhenee, ja samalla myös työikäinen väestö vähenee. Satakuntaan on saatava lisää työväkeä.

– Satakunnan maakuntahallitus päätti käynnistää kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategiatyön, jonka tavoitteena on päättää yhdessä, mitä Satakunta tavoittelee osaajamäärissä. Samalla voi pohtia myös, millaisin toimenpitein tavoittelemme työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämistä.

– Olisiko esimerkiksi Satakunnan syytä etsiä muutamia kohdemaita, joissa toimia isosti yhdessä, kysyy Salonen.

– Osaavan työvoiman etsintä maakuntaan ei kuulu Satakuntaliiton tehtäviin, mutta yhteisen tavoitteen määritteleminen on taas mitä suuremmassa määrin meidän toimintaamme. Kun tulevat työllisyysalueet aloittavat aikanaan täysimittaisesti toimintansa, se voisi toimia pohjana heidän alkavalle työlleen, hän visioi.

SATAKUNNAN tunnettavuuden lisäämisestä tulee maakuntajohtaja Kristiina Salosen mukaan toiveita vähän joka puolelta.

– Keskustelimme toimenpidevaihtoehdoista muun muassa Satakunnan kuntajohtajien kanssa. Tuskin sellaisia rahoja löytyykään, että voisimme mainostaa maakuntaa vaikkapa valtakunnallisessa mediassa. Nyt tavoitteena on aloittaa brändityö ensi vuoden alussa. Siinä on tarkoituksena selvittää, mistä Satakunta haluaa olla tunnettu.

Salosen mukaan ”meillä Satakunnassa on niin paljon hyvää, että vaikeinta on valinta”.

Salosen mukaan Satakunta voisi olla esimerkiksi Suomen turvallisuusrannikko. Nato-jäsenyys antaa kaikki mahdollisuudet lisätä alueella olevaa turvallisuusosaamista. Alueella on kaksi varuskuntaa, kaksi satamaa. Satakunnassa on Suomen suurin turvallisuuden harjoittelukeskus, ja merkittäviä elinkeinoalan tekijöitä myös koko maan huoltovarmuuden kannalta.

– On paljon tekijöitä, jotka puoltavat Satakunnan nousua Suomen turvallisuusmaakunnaksi, vakuutteli maakuntajohtaja Salonen.