Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Päätoimittajalta

14.4.2025 09:05 ・ Päivitetty: 14.4.2025 10:00

Lunttaaja-Antti ja oikeistoilkeilyn opetus: Vaaleja ei voiteta viime hetken kettuilulla

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Antti Lindtman katsoo kelloaan ennen Ylen vaaliväittelyn alkua.

Vaalikampanjan viimeisellä viikolla sosiaalisessa mediassa käynnistyi hiukan epätoivoiselta vaikuttava spinnaus.

Petri Korhonen

Demokraatti

Keskeiset kokoomuksen konservatiivivaikuttajat alkoivat pöyristellä SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin muistilapuista, joita tämä oli vilkuillut vaalitenteissä.

Älykelloonkin kuulemma tulvi avustajien viestejä – ja tämä oli kokoomuksen oikeistosiiven mielestä osoitus oppositiojohtajan asiantuntemattomuudesta.

Näytti siltä, että kokoomuksen poltergeist-osasto yritti keskenään valituilla sanamuodoilla ja yhteisillä termeillä saada Lunttaaja-Antti -aihetunnistetta trendaamaan algoritmeissa.

Omat uskovaiset ja populistiryhmien anonyymitrollit tarttuivatkin syöttiin.

Sillähän ei ollut näille kauhistelijoille mitään väliä, että muun muassa Petteri Orpo (kok) käyttää pätevien avustajiensa laatimia muistilistoja tai pitää usein kännykkää esillä puhe- ja kampanjatilaisuuksissa.

Tahattoman pohjoiskorealaisen ironian puolelle mentiin siinäkin, kun jotkut kokoomusavustajat korostivat miten tenteissä Lindtmanin kehonkieli näytti hermostuneelta Petterin ”stoalaiseen tyyneyteen” verrattuna.

Lisää aiheesta

VÄHÄN AIKAISEMMIN perussuomalaiset yrittivät vakuuttaa omilleen, että demariehdokkaiden vaaliesitteissä on muitakin kieliä kuin suomi sen takia, että he ajavat väestönvaihtoa ja kalifaattia Helsinkiin.

Se, että kunnassa ”vain pari vuotta” asuneilla maahanmuuttajilla on lain mukaan yhä sekä ihmis- että äänioikeudet, mahdollistaa kuulemma sen että vasemmisto tuo tänne ulkomaalaisia vaalikarjakseen.

Pelottelu ja perättömyyksien puhuminen ei silti parantanut perussuomalaisten omaa vaalitulosta. Tuskin tulos olisi huonommaksikaan muuttunut, jos panettelun olisi jättänyt väliin.

TODENNÄKÖISESTI suuri osa maakuntien äänestäjistä ei edes huomannut näitä sosiaalisen median kuplissa kiehuneita viime hetken v****luja, vaikka poliitikot ja me toimittajat haluaisimmekin uskoa kaikkien lukevan X:n tai Blueskyn postauksiamme.

Äänestyspäätöksiin vaikuttivat ihan muut tekijät.

Miksi spinnauksia sitten piti tehdä? Hermojen pettämisen vai galluplukemien aiheuttaman stressin takia? Vastauksen tietävät vain politrukit itse, jos he uskaltavat analysoida omaa toimintaansa itsekriittisesti.

Yksi asia on kuitenkin selvää, ja se kertoo hyvää suomalaisen politiikanteon terveestä perustasta: luokkasodan lietsominen tai henkilökohtaisuuksiin menevä haukkuminen ei takaakaan automaattista vaalivoittoa, päinvastoin.

Mitä lähempänä vaaleja solvauslinjalle meno tapahtuu, sitä voimakkaampi vastareaktio voi tulla, eikä se riipu mistään oikeisto-vasemmisto -asetelmista.

Kun edellisten eduskuntavaalien alla Sanna Marin purki vaaliväittelyissä terävästi kiukkuaan opposition Petteri Orpoon, moni äänestäjä alkoi tuntea sympatiaa ryöpytettyä kohtaan, vaikkei olisi kannattanutkaan kokoomuksen tavoitteita. Samaa tekee usein nähty pääministerin ”lapaseksi” haukkuminen.

Myös oma esimerkki vaikuttaa ulostulojen uskottavuuteen.

”Detaljien ulkoa osaamista” penäävät laitaoikeistolaiset eivät vakuuta, jos he samaan aikaan ajavat rekrytestien pahnanpohjimmaista Arto Satosta Kelan johtajaksi.

PRESIDENTTIVAALIT 2024 olivat hyvä esimerkki täysin vastakkaisen strategian voimasta.

Keskeiset ja pätevimmät ehdokkaat kehuivat poikkeuksellisen avoimesti myös toistensa osaamista – ja ehkä eniten kilpailijoitaan tsempannut tarjokas istuu nyt tyytyväisenä presidentinlinnassa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU