– On täysin varma, että otan paikan vastaan. Harkinta tehtiin siinä vaiheessa, kun mietin, laitanko hakemuksen vetämään. Silloin piti käydä se paini omassa päässä, hän kertoo Demokraatille.

Ja niinhän siinä kävi, että sai perjantaina äänivyöryn maakuntavaltuuston vaalissa.

– Se oli yllätys, koska kuvittelin kilvasta hyvin tiukkaa. Luonteeseeni kuuluu se, ettei ole olemassa etukäteen mitään varmaa valintaa mihinkään.

Salonen oli jo ehtinyt ilmoittaa halukkuutensa lähteä ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin, kun maakuntajohtajan paikka tuli auki. Hän pohtii, että tässä mahdollisuudessa moni asia “osui ja upposi.”.

– Mietin opiskelun aikana, olisiko minulle mahdollista palata vielä jossain vaiheessa virkamiesuralle, Rauman kaupungilla ennen kansanedustajuutta työskennellyt Salonen kertoo.

Hän huomauttaa, että alueellinen edunvalvonta on ollut hänelle intohimo kaikkina kansanedustajavuosina. Satakunnan vaalipiiristä kansanedustajia on vain kahdeksan.

– Se on tarkoittanut aina sitä, että jokaisen maakunnan kansanedustajan on pitänyt tehdä aktiivisesti töitä myös alueellisen elinvoiman eteen – myös minun. Tuntui siltä, että maakuntajohtajana voisin käyttää Satakunnan hyvinvoinnin hyväksi niitä kontakteja ja verkostoja, joita eduskuntatyössä on kertynyt.

Vaakakuppia kallisti oman maakunnan suuntaan myös se, että tytär aloittaa koulutien ensi syksynä. Rauman ja Helsingin väliä ei suhailla päivittäin. Salonen on käytännössä ollut poissa perheen luota tiistaista perjantaihin.

– Siinä kohtaa olisi tullut harkittavaksi, missä perhe elää ja asuu, jos olisin tullut valituksi vielä seuraavalle kaudelle kansanedustajaksi.

SALONEN KERTOI jo hyvissä ajoin toivovansa, että voisi toimia kansanedustajana tämän vaalikauden loppuun, jos hänet valitaan maakuntajohtajaksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi huhtikuun alkua.

– Silloin minun ei tarvitsisi hakea erikseen vapautusta kansanedustajan tehtävästä. Mielestäni tuntuisi myös hieman keinotekoiselta, että varakansanedustaja nousisi eduskuntaan vain kuukaudeksi – semminkin kun eduskunta ei kokoonnu muuten kuin Nato-prosessin takia.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä Salonen haluaisi myös saattaa loppuun tämän tärkeän prosessin.

– Maakuntahallitus päättää järjestelystä lopullisesti. Kukaan ei ole kuitenkaan sanonut, ettei tämä olisi mahdollista.

Ensimmäisenä varasijalla Satakunnasta eduskuntaan on Jyrki Levonen.

Kristiina Salonen on ollut ääniharavia Satakunnassa. Viime eduskuntavaaleissa hän sai 10 430 ääntä ja keräsi hulppeat 28.4 prosenttia kaikkien raumalaisten äänistä.

SDP oli Rauman suurin puolue 37,1 prosentin kannatuksella, ja Salonen sai peräti 76,5 prosenttia kaupungin demariäänistä. Äänien “testamenttaamista” jollekin ehdokkaalle hän ei ole edes miettinyt eikä usko, että sitä voisi suoraan tehdäkään.

– Kun tapasin raumalaisia valinnan jälkeen, onnittelujen jälkeen moni kysyi seuraavaksi, että “ketä minä nyt sitten äänestän”.

Salonen korostaa, että kukaan ei ole korvaamaton ja varmasti häntä aiemmin äänestäneet löytävät mieleisen ehdokkaan.

– Tämä on ollut monella tapaa tunteiden myrskyä – iloa valinnasta päällimmäisenä, mutta myös kiitollisuutta äänestäjien luottamuksesta. Toivon ja uskon, että ihmiset ymmärtävät tämän ratkaisuni.

SALONEN NÄKEE Satakunnan tulevaisuudessa paljon vahvuuksia. Maakunta on tunnettu monipuolisesta teollisuudesta, joka tulevan maakuntajohtajan mielestä on hyvässä vauhdissa kohti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Osansa hyvinvoinnista tuovat muun muassa isot energiahankkeet, meriteollisuus, satamat ja elintarviketeollisuus.

Hän muistuttaa, että maakunnassa on myös kaksi varuskuntaa, joten Satakunnalla on suuri merkitys myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta.

– Satakuntaliiton slogan kuuluu, että Suomi tarvitsee Satakunnan – siitä huolimatta, että vain neljä prosenttia väestöstä asuu täällä. Silti me pystymme tuottama noin kahdeksan prosenttia bruttokansantuottesta monipuolisen elinkeinorakenteemme takia. Se tarkoittaa sitä, että mitä Satakunnassa tapahtuu, sillä on merkitystä myös Suomen menestykselle.

Ilman huolia ei Satakunnassakaan eletä. Salonen mainitsee osaajapulan ja liian vähäisen korkeakoulupaikkojen tarjonnan. Tuskaa lisää se, että Turun yliopisto on aloittanut yt-neuvottelut, jonka kohteena on Rauman opettajankoulutuslaitos.

– Näihin asioihin pitää varmasti keskittyä ensitöikseni maakuntajohtajana.

Kristiina Salosta ei tunnu työsarka pelottavan etukäteen. Siinä auttaa se, että Satakunta on hänelle perin pohjin tuttu – niin haasteet kuin alueen mahdollisuudet.

– Tiedän kansanedustajan työni kautta, mitä Suomi tavoittelee ja pyrin tulevassa tehtävässäni löytämään keinot, joilla Satakunta voi olla mukana auttamassa näihin tavoitteisiin pääsemisessä.