Maakuntavaalien ajankohta sotki vaalipakan lopullisesti – huomenna kokoontuvat puoluesihteerit eivät usko sopuun

Kuva: Jari Soini

Puoluesihteerit tapaavat vielä kerran maanantaina ja yrittävät päästä sopuun maamme vaalien aikataulusta.

Pöydällä ovat niin lähekkäin olevien euro- kuin eduskuntavaalien yhdistäminen 2019 kuin ennen kaikkea hivenen uudempana asiana maakuntavaalien aikataulu.

Hallitus on lyönyt lukkoon omasta puolestaan maakuntavaalien ajankohdan. Ne on määrä pitää lokakuussa 2018 eli yli puoli vuotta aiemmin kaavailtua myöhemmin. Hallituksen sote-uudistuksen pakkoyhtiöittämistä tarjonnut valinnanvapausmalli ei mennyt perustuslakivaliokunnan seulan läpi.

Jo aiemmin puoluesihteerit ovat neuvotelleet vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä. Sopua ei saavutettu.

Keskusta, kokoomus, vihreät, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto kannattivat europarlamenttivaalien ja eduskuntavaalien yhdistämistä vuonna 2019.

SDP, RKP ja KD eivät kannattaneet. Rintamat ovat pysyneet hyvin samanlaisina eikä mikään viittaa siihen, että maanantain kokous toisi muutosta.

Uusi muuttuja on se, että perussuomalaiset on hajonnut eikä sinisellä tulevaisuudella ole vielä puolusihteeriä saati puoluettakaan.

”Ensi vaalikaudella voi olla aika eri puolueet hallituksessa.”

Oppositiopuolueissa on halua siirtää maakuntavaalit huhtikuun 2019 eduskuntavaalien yhteyteen.

– Kaikki oppositiossa olivat sitä mieltä, että se olisi fiksua. Mutta kun hallitus on tehnyt sopimuksen, siitä ei ole mitään keskusteltavaa. Jos hallitus on sitä mieltä, että ne pidetään lokakuussa, silloinhan ne pidetään, vasemmistoliiton puolusihteeri Joonas Leppänen sanoo.

Toisaalta ilmassa on ollut myös tulkintaa, että kaikista puolueista erityisesti ja nimenomaisesti keskusta pitää kiinni maakuntavaaleista lokakuulla. Näin on katsottu Kuntamarkkinoiden puheenjohtajatentin jälkeen.

Demokraatti ei tavoittanut kokoomuksen puoluesihteeriä kommentoimaan asiaa.

Kuntavaalitentissä perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari nosti esiin myös vaihtoehdon järjestää maakuntavaalit ja eduskuntavaalit yhtä aikaa 2018 lokakuussa.

Joonas Leppänen pitää maakuntavaalien järjestämistä lokakuussa absurdina ja typeränä. Hän ei usko, että vaalit herättävät tuolloin yksinään kiinnostusta. Niiden yhdistäminen 2019 nostaisi vaalien äänestysprosenttia.

– Jos halutaan jonkinalainen oikeutus, pitää panostaa siihen, että ihmiset kiinnostavat ja osallistuvat. Varmaan tulee aika matala äänestysprosentti, kaikki puolueet odottelevat tuolloin eduskuntavaaleja.

– Käytännössä syy on se, että keskusta haluaa maakuntahallinnon ja kokoomus soten valinnanvapauden ja jotta niiden on mahdollista saada ne paikoilleen ennen eduskuntavaaleja, se on pakko tehdä nyt, koska muutoin kaikki vedettäisiin uusiksi, Leppänen toteaa.

– Ensi vaalikaudella voi olla aika eri puolueet hallituksessa, hän jatkaa.

”Olisi ollut järkevää, että ensiksi olisi ollut aito keskustelu.”

Eduskunta- ja europarlamenttivaalien yhdistäminen tai yhdistämättä jättäminen jää lopulta oikeusministeri Antti Häkkäsen huoleksi. Häkkäsen on punnittava asiaa perustuslain valossa. Käytännössä vaalien yhdistämiseen olisi tärkeää saada melko suuri yksimielisyys.

Ongelmallista voi perustuslain suhteen olla myös se, jos nykyiset kansanedustajat siirtävät omaa kansanedustajan toimikauttaan.

Maakuntavaalit ovat uudet vaalit ja periaatteessa hallitus voi viedä eduskunnassa läpi niiden aikataulutuksen. Joonas Leppänen huomauttaa tosin, ettei runnominen vastoin opposition tahtoa kovin kohteliasta ja parlamentaarista ole.

– Olisi ollut järkevää, että ensiksi niistä olisi ollut aito keskustelu, missä ne pidetään eikä niin että pääministeri laittaa vain yhtäkkiä, että missä ne ovat, Leppänen sanoo.

”Hallitus on itse luonut ongelmat.”

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm pitäisi järkevänä järjestää maakuntatavaalit ja eduskuntavaalit yhdessä huhtikuussa 2019.

Hän ihmettelee, mistä hallitus on tempaissut lokakuun 2018 maakuntavaalien ajankohdaksi.

Hän harmittelee sitä, että hallituksen harkitsemattomuutta vaalien ajankohdissa pusketaan nyt puoluesihteereiden syliin ja syyksi.

Rönnholm muistuttaa, että kaikkien vaalien ajankohdat ovat olleet hallituksen tiedossa ja hallitus on itse luonut maakuntavaali-ongelman, koska sote- ja maakuntamalleja on yritetty viedä läpi hallituksen mallilla.

– Pyritään tietenkin konsensuksella hoitamaan nämä vaaliasiat ratkaisukeskeisesti.

– Pidän toivoa yllä viimeiseen asti, että tässä voitaisiin johonkin ratkaisuun päästä, Rönnholm sanoo, mutta ääni ei ole kovin toiveikas.

”Lähtökohta on se, että hallitus on esittänyt.”

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska on luonnollisesti eri linjoilla kuin Rönnholm tai Joonas Leppänen.

– Ehkä tärkeintä on se, että me saamme uudistukset vietyä läpi ja niiden takana on kansan ja sitä kautta myöskin eduskunnan enemmistö. Koska edelleenkin on se tarve, mikä 2015 tuli ilmi, että tähän maahan tarvitaan sote- ja maakuntauudistus. Nyt se sitten toteutuu, hän sanoo ja perustelee lokakuun 2018 maakuntavaalien ajankohtaa.

Kovin korkealla eivät odotukset maanantaiseen puoluesihteeritapaamiseen ole Ovaskallakaan.

– Luulen, että siellä on puolueilla hyvin erimieliset näkemykset. Osa haluaa eduskuntavaalit ja eurovaalit yhteen ja osa maakunta- ja eduskuntavaalit.

– Lähtökohta on se, että hallitus on esittänyt, että maakuntavaalit pidettäisiin lokakuussa 2018, Ovaska paaluttaa.

Euro- ja eduskuntavaalien suhteen ei ole myöskään luvassa linjanmuutoksia, vaan ennen päätetyt kannat ovat pysymässä voimassa.

– Samat lähtökohdat kuin viimeksi. Oikeusministeri päättää. Puolueet eivät ole ainakaan liikkuneet. Sen näkee, mitä oppositiopuolueet ovat mieltä, onko liikuttu mihinkään suuntaan, hän pyörittelee.

”Puolueilla ja tiedotusvälineillä tärkeä roooli.”

Ovaska katsoo, että jos vaaleja yhdistetään, äänestysprosentit nousevat. Siitä huolimatta maakuntavaalit pitää hänen mukaansa pitää lokakuussa. Keskustasta tätä perustellaan siis sillä, että maakuntahallinto saadaan pystyyn ja sote etenemään.

– Jos on lait paketissa, miksi viivästyttää vaaleja.

Sellaista perustetta Ovaska ei tuo esiin, että vahvana maakuntapuolueena keskusta voisi myös yrittää saada eduskuntavaaleihin nostetta hyvin menneistä maakuntavaaleista.

Senkin hän myöntää, että maakunta- ja eduskuntavaalit yhdistämällä olisi paremmat mahdollisuudet saada kansaa uurnalle.

– Mutta pitää myös pystyä puolueina tekemään työtä, että maakuntavaaleissa saadaan äänestysprosesntti korkeaksi. Ei voida lähteä siitä, että prosentti jäisi huonoksi, se on huono lähtökohta.

– Maakuntavaaleissa on puolueilla ja tiedotusvälineillä tärkeä roooli, koska ne ovat historian ensimmäiset maakuntavaalit.

Eduskunnassa tet-jakson suorittanut Anna Vellonen, 15, joutuu luopumaan ratsastuksesta päästäkseen lukioon

Kuva: Johannes Ijäs
Anna Vellonen on tyytyväinen tet-jaksoonsa eduskunnassa.

15-vuotias Anna Vellonen teki kuluvan viikon töitä eduskunnassa. Lappeenrantalainen yhdeksäsluokkalainen oli peruskoulun tet-jaksollaan kansanedustaja Anneli Kiljusella (sd.) töissä.

Vellonen kertoo, että hänen kaverinsa harjoitteli viime vuonna eduskunnassa ja suositteli paikkaa hänellekin.

– Päätin laittaa Annelille sähköpostia. Tuli vastaus, että käy oikein hyvin, sitten tulin tänne.

Vellonen kertoo, että hänen ystävänsä arvelivat, ettei eduskuntaan pääse.

– Opettajatkin olivat vähän ihmeissään, kun pääsin. Eivät aluksi meinanneet uskoakaan. Vanhempanikin olivat, että miten sinne menet, jäisit vain Lappeenrantaan, Vellonen hymyilee.

– Oli kyllä hyvä päätös tulla tänne, on ollut niin paljon nähtävää, Vellonen kertoi Demokraatille eduskunnassa torstaina.

Hän asui viikon sukulaisensa luona Helsingissä.

”Tämä voisi olla myös yksi vaihtoehto nuorelle.”

Kansanedustaja Anneli Kiljunen on äärimmäisen tyytyväinen Anna Vellosen tet-jaksoon ja kehuu tätä vuolaasti.

Anneli Kiljunen.

– On hienoa nähdä, kuinka syvällisesti ja hienosti Anna pohtii elämän perusasioita ja ihmisten perusoikeuksia. Kun kerroin hänelle eduskuntatyöstä, hän tarttui heti asioihin ja ottaa niihin kantaa.

– Kun Anna oli kanssani muun muassa valiokuntavastaavien kokouksessa, hän otti kokouksen jälkeen heti kantaa lasten tasa-arvoiseen kohteluun ja oikeuksiin varhaiskasvatuksessa sekä nuorten oikeuksiin toisen asteen koulutukseen.

Kiljunen toteaa, että Annan kanssa oli mukava keskustella yhteiskuntaan liittyvistä asioista, koska tämä on aidosti kiinnostunut niistä.

– Anna ei ole sivustakatsoja, vaan kuuntelee tarkasti ja pohtii asioita ja ottaa tämän jälkeen kantaa, mikä on todella hieno piirre nuoressa.

Kiljusen mielestä Anna Vellosen tet-jakso kuvaa hyvin sitä, miksi on tärkeää, että nuoret tutustuvat työelämään ja eduskuntatyöhön.

– Eduskuntatyö on monella tapaa mielenkiintoista työtä, tämä voisi olla myös yksi vaihtoehto nuorelle.

”Ettei jäädä välivuodeksi kotiin makailemaan.”

Anna Vellonen kertoo olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, politiikasta. Hän ei koe, että tämä olisi tullut kodin perintönä vaan sisäsyntyisestä tarpeesta pohtia yhteiskunnallisia asioita ja halusta vaikuttaa.

– Täältä saa näkökulmaa ja uusia ajatuksia. Ei varmaan parempaa paikkaa siihen olekaan, Vellonen kehuu eduskuntaa.

Puoluekantaansa hän ei vielä tiedä. Hän kuuluu Lappeenrannassa koulunsa oppilaskuntaan ja on nyt ensi viikolla pidettävissä vaaleissa ehdolla myös nuorisovaltuustoon.

Vellonen ajaa muun muassa sitä, että kouluissa kierrätettäisiin enemmän. Hän toivoo myös, että opettajat pystyisivät motivoimaan oppilaitaan paremmin. Pisa-tulosten suuret erot tyttöjen ja poikien taitotasossa huolettavat Vellosta.

Vellosen kirje täysistuntoon.

Eduskunnassa Vellonen on tutustunut laajasti kansanedustajan työn koko kirjoon. Myös käytännön hommia on ollut, juuri ennen tätä torstaina tehtyä haastattelua hän laitteli kirjekuoriin demareiden joulukortteja.

Anna Vellonen on myös päässyt kirjoittamaan Anneli Kiljuselle kirjeen. Sen Kiljunen lukee eduskunnan täysistunnossa.

– Kirjoitin toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta, Vellonen kertoo.

Hän toteaa, että toisen asteen oppimateriaalien kalleus voi olla joillekin este päästä koulutukseen. Vellonen haluaisikin, että toisen asteen koulutus oli täysin maksutonta.

– Olen itse joutumassa luopumaan osin harrastuksista, jotta pääsen toisen asteen koulutukseen (lukioon). Ratsastus on niin kallista, että siitä melkein pitää luopua ensi vuonna. Se on aika tyhmää. Se on sitten pelkkää koulua, ja kyllä se vaikuttaa varmaan niinkin, että menettää harrastuskavereita.

Hän kertoo kannattavansa myös toisen asteen pakollisuutta.

– Ettei jäädä välivuodeksi kotiin makailemaan.

”Tuntuu sellaiselta omalta jutulta.”

Anna Vellonen sai seurata viikon hyvin läheltä kansanedustaja Kiljusen työtä. Vellosen mukaan Kiljusen työ on vaikuttanut hyvin mielenkiintoiselta mutta myös kiireiseltä.

– Monessa paikassa pitäisi olla yhtä aikaa. Varmaan olisin tosi stressaantunut, mutta kyllä se olisi kiinnostavaa. Pitäisi vain tehdä valintoja, mitkä asiat laittaa tärkeämmäksi kuin toiset, Vellonen pohtii.

Hän on yllättänyt, miten ystävällisiä ja avoimia ihmiset eduskunnassa ovat.

– Voi kysyä melkein mitä vaan ja vastataan ystävällisesti, pääsee mukaan moniin asioihin, joihin ei uskonutkaan pääsevänsä. Pääsin kiertämään monissa paikoissa enemmän kuin ajattelin.

Aiemmin Anna Vellonen on seurannut eduskunnan työskentelyä tv:stä. Nyt hän kertoo havahtuneensa siihen, että työssä on monia eri vaiheita.

– Esimerkiksi se, kuinka paljon taustatyötä kansanedustajat joutuvat tekemään valiokunnissa ja muutenkin, ennen kuin heidän ehdotuksensa päätyvät istuntoon asti. Ja lakien säätäminenkin oli pidempi juttu kuin aiemmin luulin.

Voisitko itse olla kansanedustaja?

– Joo, kyllä se olisi kivaa. Minusta olisi tosi kiva ajatus, että jokin päivä voisi olla vielä enemmän vaikuttamassa asioihin. Se tuntuu sellaiselta omalta jutulta. Jos pääsen nuorisovaltuustoon, pääsee aika voimakkaasti kaupungin asioihin vaikuttamaan. Siellä nuoret kehittelevät juttuja, jotka etenevät sanoista tekoihin.

Keskustelua aiheesta

Ilouutisia jäsenille: Uuden Teollisuusliiton jäsenmaksuun reilu alennus

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uuden Teollisuusliiton työttömyyskassan jäsenmaksu alenee ensi vuonna. Finanssivalvonta on vahvistanut Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia. Tämä tarkoittaa erityisen suurta jäsenmaksun alenemista entisen Metallin ja Puuliiton kassan maksuihin, mutta myös teamilaisten jäsenten maksu alenee.

Kolme nyt vielä itsenäisinä toimivaa kassaa yhdistyy yhdeksi suurkassaksi vuoden alussa. Teollisuusliiton varsinainen jäsenmaksu on ensi vuonna 1,0 prosenttia. Yhdessä kassamaksun kanssa jäsenten kokonaisjäsenmaksu on siis 1,49 prosenttia.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi entisille Metallin kassan jäsenille peräti 0,25 prosenttiyksikköä pienempää kokonaismaksua tähän vuoteen verrattuna. Korkeimmillaan Metallin maksu oli 90-luvun lamassa vuonna 1994, jolloin maksettiin 2,20 prosenttia. Tällä vuosikymmenellä käytiin korkeimmillaan 1,80 prosentissa vuonna 2011.

Myös puuliittolaisille tulee nyt reilu, 0,21 prosenttiyksikön alennus. Teamilaisilla alennus on 0,01 prosenttiyksikköä. Nykyiset TEAMin jäsenet hyötyvät kuitenkin erityisesti siitä, että uusi suurkassa ei peri työttömiltä jäseniltään jäsenmaksua.

– On todella hienoa, että pääsemme kertomaan jäsenillemme näin iloisia uutisia. Suurin syy siihen, että pystymme tällaisiin alennuksiin, on tietenkin työllisyystilanteen parantuminen roimasti, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Työttömyys on alentunut kaikissa kolmessa fuusioituvassa liitossa viime vuoden lopulta lähtien. Tämän vuoden lokakuussa päivärahan saajia oli yhteensä vajaat 14 000, mikä oli noin 4 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Hyvä kehitys on heijastunut selkeästi myös maksettuihin etuuksiin. Kassat ovat tänä vuonna maksaneet yhteensä 218 miljoonaa euroa, missä on 66 miljoonan vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Keskustelua aiheesta

Kuningatar Elisabet löi Salolaisen ”Commander of the Order of the British Empire CBE:ksi”

Kuva: Lehtikuva
Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) sai kuningtattarelta korkean arvonimen - Commander of the Order of the British Empire CBE

Britannian kuningatar Elisabet on myöntänyt kansanedustaja Pertti Salolaiselle (kok.) korkean arvonimen Commander of the Order of the British Empire CBE. Salolainen sai arvonimen tunnustuksena työstään Suomen ja Britannian suhteiden hyväksi.

Salolainen toimi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittajana Lontoossa vuonna 1966. Yleisradion Lontoon kirjeenvaihtajana hän oli vuosina 1966–1969. Hän palasi Lontooseen Suomen suurlähettilääksi 1996–2004.

Hänelle myönnettiin Lontoon Cityn vapaakansalaisuus vuonna 1998. Suurlähettiläänä toimiessaan Salolainen oli perustamassa suomalais-brittiläistä kauppakamaria. Eduskuntaan palattuaan hän on toiminut Britannian ystävyysryhmän puheenjohtajana.

Suomessa Salolainen sai ministerin arvonimen vuonna 2004.

 

 

Keskustelua aiheesta

Kasvupalvelulaki hiertää yhä hallituksessa – ”Ei ole mitään uutta sanottavaa”

Kuva: Kari Hulkko
Hallitus siirtäisi TE-keskusten tehtäviä kasvupalvelulakiuudistuksessa valtiolta maakunnille tai kuntayhtymille.

Hallituksen piti lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta tänään päivällä eduskunnassa ei siltä näyttänyt.

Asiasta sinisten puolesta neuvotteleva Jari Lindström vastasi kysymykseen missä mennään lyhyesti, että ”ei missään”.

– Ei ole mitään uutta sanottavaa.

Eilen hän kertoi Demokraatille, ettei uutta neuvottelupäivää asiasta ole sovittu.

Kokoomuksen puolesta asiasta neuvottelee oikeusministeri Antti Häkkänen.

Missä mennään kasvupalvelulain kanssa?

– Neuvottelut jatkuvat ja kohta saadaan varmasti asia maaliin, ei siinä sen ihmeempää. Eiköhän ihan tässä lähiaikoina varmaan asiat selkene.

Aikataulua Häkkänen ei käy arvioimaan.

– En osaa sanoa sen tarkemmin, sitten, kun on valmista, sitten julkaistaan, hän toteaa.

Kasvupalvelulaki siirtäisi työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille. Keskustan ja kokoomuksen mielestä kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Siniset pitää tiukasti kiinni hallituksen aiemmasta sovusta, jossa vain Uudellamaalla eli pääkaupunkiseudulla olisi kuntayhtymiin nojaava erillisratkaisu.

Puoluevaltuuston oikeistolaisuusarvio ei yllättänyt keskustaedustajaa: ”Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedusta Hannakaisa Heikkinen sanoo toivovansa, että keskustan kasvot näyttäytyisivät enemmän hallituksen jäljellä olevalla kaudella.

59% Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Muutos on raju, sillä vii­me huh­ti­kuussa vain 30 pro­sent­tia ajatteli näin.

Suomenmaan mukaan ar­vos­te­li­jat sa­no­vat, et­tä hal­li­tus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen toteaa suoraan, ettei puoluevaltuuston arvio politiikan oikeistolaisuudesta tullut mitenkään yllätyksenä.

– Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on. Toisaalta minulla on myös se ymmärrys, että nyt kun talous on saatu kuntoon, pystymme myös lähtemään toteuttamaan hallitusohjelman niitä osioita, jotka sitten näyttäytyvät myös siinä, että heikompiosaisista huolehditaan. Kyllä minä kuitenkin allekirjoitan, että ne toimet, joilla talous on saatu käännettyä vielä vahvempaan kasvuun kuin edes uskallettiin toivoa, ovat olleet olennaisia, hän sanoo.

Heikkisen mukaan seuraava kiinnekohta on se, kun professori Juho Saaren työryhmä antaa elementtejä siihen, miten sosiaalista hyvinvointia ruvetaan jakamaan uudelleen.

– Nyt tarvitaan vielä vähän malttia, Heikkinen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asettanut työryhmän antaen sille tehtäväksi yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämisen.

Kysymykseen, onko kokoomus vienyt hallitusta ensi vuodet, Heikkinen toteaa, että hallitus on keskustajohtoinen.

– Mutta en minä sitäkään kiistä, etteikö meillä näkemyseroja ole.

– Ehkä minä näkisin sen asian niin, että nimenomaan lääkkeet talouden kääntämiseksi ovat olleet kovat. Ehkä ne ovat olleet nimenomaan sitten leimallisesti kokoomusmaisempia. Mutta jospa tässä jälkikaudella näyttäytyisivät sitten enemmän keskustan kasvot, kun saadaan Saaren työryhmän toimenpiteitä toteutettua.

Saaren selän takana?

Oppositio jätti tänään välikysymyksen hallituksen eriarvoistamispolitiikkaa vastaan. Kritiikki hallituksen toimia kohtaan oli kovaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi muun muassa, että kokoomus on tekemässä Suomesta yövartijavaltion.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä totesi esitellessään välikysymystä, että hallitus piiloutuu nimenomaan Saaren työryhmän työn taakse.

– Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä painotti.

– Me olemme kuitenkin linjanneet nämä kaikki linjaukset, mitä on tehty, hallitusohjelmaan jo. Se on ollut tiedossa ja ne on onneksi lähes kaikki tiukennukset ja kiristykset toteutettu. Tässä on kuitenkin nyt esimerkiksi pystytty takuueläkettä korottamaankin, joka merkitsee juuri niille pienituloisemmillekin ensi vuoden alusta kevennystä, Hannakaisa Heikkinen vastaa.

– Juho Saaren taakse menemiseen haluan todeta, että hallituskausi on kuitenkin toivottavasti nytkin sen neljä vuotta. On parempi, että Juho Saaren linjaamat asiat ovat hyvin suunniteltuja ja jopa sellaisia, että jos kaikkea hänen esittämäänsä ei ehditä tänä loppukautena toteuttamaan, että myös oppositio kokee niiden olevan järkeviä ja hyvin mietittyjä. Sitä työtä voidaan jatkaa ja hyödyntää tulevilla hallituskausilla, Heikkinen jatkaa.

Millainen sulka hattuun, Ben Zyskowicz?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa, ettei ole lukenut Suomenmaan kyselyä. Millaisena sulkana otatte sen hattuun, että keskustan puoluevaltuusto pitää hallituksen politiikkaa oikeistolaisena?

– Jos ihan yleisellä tasolla kommentoin, niin täällä salissahan ihan viime päivinäkin oppositio on moittinut hallituksen talouspolitiikkaa kokoomuslaiseksi. Kyllä me mielellämme otamme isyyttä, jos niin halutaan sanoa, tässä asiassa, koska hallituksen talouspolitiikka on ollut se työn linja, jota kokoomus on aina korostunut. On pyritty tekemään ratkaisuja ennen kaikkea verotuksen puolella mutta muutoinkin, joilla tuetaan työntekoa ja yrittäjyyttä, Zyskowicz vastaa ja kuten kokoomus teki vaihtoehtobudjeteista keskusteltaessa, syyttää oppositiota halusta korottaa veroja.

Hallituskumppani keskustan puoluevaltuusto ei ole Zyskowiczin arvioista huolimatta kovin tyytyväinen hallituksen linjaan.

– Minä en nyt osaa keskustan puoluevaltuuston tunnelmia arvioida. Mutta jos arvioin esimerkiksi pääministerin puheita eduskunnassa ja kansanedustajien puheita, muun muassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkosen puheita, tuntuu siltä, että tyytyväisyys siihen, että valittu talouspolitiikka toimii ja tuottaa tulosta, on aivan yhteinen hallituspuolueiden piirissä, Zyskowicz vastaa.

Suo­men­maan ky­se­lyyn viikolla 46 vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46. An­ta­mas­taan oi­keis­to­lei­mas­ta huo­li­mat­ta val­tuu­te­tut suo­vat hal­li­tuk­sel­le kou­lu­ar­vo­sa­nan 8,2 ja vas­taa­jis­ta 60 pro­sent­tia oli mel­ko tyy­ty­väi­siä kes­kus­tan ar­vo­jen nä­ky­mi­seen hal­li­tuk­sen pää­tök­sis­sä.

Keskustelua aiheesta