Maakuntavaalien ajankohta sotki vaalipakan lopullisesti – huomenna kokoontuvat puoluesihteerit eivät usko sopuun

Kuva: Jari Soini

Puoluesihteerit tapaavat vielä kerran maanantaina ja yrittävät päästä sopuun maamme vaalien aikataulusta.

Pöydällä ovat niin lähekkäin olevien euro- kuin eduskuntavaalien yhdistäminen 2019 kuin ennen kaikkea hivenen uudempana asiana maakuntavaalien aikataulu.

Hallitus on lyönyt lukkoon omasta puolestaan maakuntavaalien ajankohdan. Ne on määrä pitää lokakuussa 2018 eli yli puoli vuotta aiemmin kaavailtua myöhemmin. Hallituksen sote-uudistuksen pakkoyhtiöittämistä tarjonnut valinnanvapausmalli ei mennyt perustuslakivaliokunnan seulan läpi.

Jo aiemmin puoluesihteerit ovat neuvotelleet vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä. Sopua ei saavutettu.

Keskusta, kokoomus, vihreät, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto kannattivat europarlamenttivaalien ja eduskuntavaalien yhdistämistä vuonna 2019.

SDP, RKP ja KD eivät kannattaneet. Rintamat ovat pysyneet hyvin samanlaisina eikä mikään viittaa siihen, että maanantain kokous toisi muutosta.

Uusi muuttuja on se, että perussuomalaiset on hajonnut eikä sinisellä tulevaisuudella ole vielä puolusihteeriä saati puoluettakaan.

”Ensi vaalikaudella voi olla aika eri puolueet hallituksessa.”

Oppositiopuolueissa on halua siirtää maakuntavaalit huhtikuun 2019 eduskuntavaalien yhteyteen.

– Kaikki oppositiossa olivat sitä mieltä, että se olisi fiksua. Mutta kun hallitus on tehnyt sopimuksen, siitä ei ole mitään keskusteltavaa. Jos hallitus on sitä mieltä, että ne pidetään lokakuussa, silloinhan ne pidetään, vasemmistoliiton puolusihteeri Joonas Leppänen sanoo.

Toisaalta ilmassa on ollut myös tulkintaa, että kaikista puolueista erityisesti ja nimenomaisesti keskusta pitää kiinni maakuntavaaleista lokakuulla. Näin on katsottu Kuntamarkkinoiden puheenjohtajatentin jälkeen.

Demokraatti ei tavoittanut kokoomuksen puoluesihteeriä kommentoimaan asiaa.

Kuntavaalitentissä perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari nosti esiin myös vaihtoehdon järjestää maakuntavaalit ja eduskuntavaalit yhtä aikaa 2018 lokakuussa.

Joonas Leppänen pitää maakuntavaalien järjestämistä lokakuussa absurdina ja typeränä. Hän ei usko, että vaalit herättävät tuolloin yksinään kiinnostusta. Niiden yhdistäminen 2019 nostaisi vaalien äänestysprosenttia.

– Jos halutaan jonkinalainen oikeutus, pitää panostaa siihen, että ihmiset kiinnostavat ja osallistuvat. Varmaan tulee aika matala äänestysprosentti, kaikki puolueet odottelevat tuolloin eduskuntavaaleja.

– Käytännössä syy on se, että keskusta haluaa maakuntahallinnon ja kokoomus soten valinnanvapauden ja jotta niiden on mahdollista saada ne paikoilleen ennen eduskuntavaaleja, se on pakko tehdä nyt, koska muutoin kaikki vedettäisiin uusiksi, Leppänen toteaa.

– Ensi vaalikaudella voi olla aika eri puolueet hallituksessa, hän jatkaa.

”Olisi ollut järkevää, että ensiksi olisi ollut aito keskustelu.”

Eduskunta- ja europarlamenttivaalien yhdistäminen tai yhdistämättä jättäminen jää lopulta oikeusministeri Antti Häkkäsen huoleksi. Häkkäsen on punnittava asiaa perustuslain valossa. Käytännössä vaalien yhdistämiseen olisi tärkeää saada melko suuri yksimielisyys.

Ongelmallista voi perustuslain suhteen olla myös se, jos nykyiset kansanedustajat siirtävät omaa kansanedustajan toimikauttaan.

Maakuntavaalit ovat uudet vaalit ja periaatteessa hallitus voi viedä eduskunnassa läpi niiden aikataulutuksen. Joonas Leppänen huomauttaa tosin, ettei runnominen vastoin opposition tahtoa kovin kohteliasta ja parlamentaarista ole.

– Olisi ollut järkevää, että ensiksi niistä olisi ollut aito keskustelu, missä ne pidetään eikä niin että pääministeri laittaa vain yhtäkkiä, että missä ne ovat, Leppänen sanoo.

”Hallitus on itse luonut ongelmat.”

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm pitäisi järkevänä järjestää maakuntatavaalit ja eduskuntavaalit yhdessä huhtikuussa 2019.

Hän ihmettelee, mistä hallitus on tempaissut lokakuun 2018 maakuntavaalien ajankohdaksi.

Hän harmittelee sitä, että hallituksen harkitsemattomuutta vaalien ajankohdissa pusketaan nyt puoluesihteereiden syliin ja syyksi.

Rönnholm muistuttaa, että kaikkien vaalien ajankohdat ovat olleet hallituksen tiedossa ja hallitus on itse luonut maakuntavaali-ongelman, koska sote- ja maakuntamalleja on yritetty viedä läpi hallituksen mallilla.

– Pyritään tietenkin konsensuksella hoitamaan nämä vaaliasiat ratkaisukeskeisesti.

– Pidän toivoa yllä viimeiseen asti, että tässä voitaisiin johonkin ratkaisuun päästä, Rönnholm sanoo, mutta ääni ei ole kovin toiveikas.

”Lähtökohta on se, että hallitus on esittänyt.”

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska on luonnollisesti eri linjoilla kuin Rönnholm tai Joonas Leppänen.

– Ehkä tärkeintä on se, että me saamme uudistukset vietyä läpi ja niiden takana on kansan ja sitä kautta myöskin eduskunnan enemmistö. Koska edelleenkin on se tarve, mikä 2015 tuli ilmi, että tähän maahan tarvitaan sote- ja maakuntauudistus. Nyt se sitten toteutuu, hän sanoo ja perustelee lokakuun 2018 maakuntavaalien ajankohtaa.

Kovin korkealla eivät odotukset maanantaiseen puoluesihteeritapaamiseen ole Ovaskallakaan.

– Luulen, että siellä on puolueilla hyvin erimieliset näkemykset. Osa haluaa eduskuntavaalit ja eurovaalit yhteen ja osa maakunta- ja eduskuntavaalit.

– Lähtökohta on se, että hallitus on esittänyt, että maakuntavaalit pidettäisiin lokakuussa 2018, Ovaska paaluttaa.

Euro- ja eduskuntavaalien suhteen ei ole myöskään luvassa linjanmuutoksia, vaan ennen päätetyt kannat ovat pysymässä voimassa.

– Samat lähtökohdat kuin viimeksi. Oikeusministeri päättää. Puolueet eivät ole ainakaan liikkuneet. Sen näkee, mitä oppositiopuolueet ovat mieltä, onko liikuttu mihinkään suuntaan, hän pyörittelee.

”Puolueilla ja tiedotusvälineillä tärkeä roooli.”

Ovaska katsoo, että jos vaaleja yhdistetään, äänestysprosentit nousevat. Siitä huolimatta maakuntavaalit pitää hänen mukaansa pitää lokakuussa. Keskustasta tätä perustellaan siis sillä, että maakuntahallinto saadaan pystyyn ja sote etenemään.

– Jos on lait paketissa, miksi viivästyttää vaaleja.

Sellaista perustetta Ovaska ei tuo esiin, että vahvana maakuntapuolueena keskusta voisi myös yrittää saada eduskuntavaaleihin nostetta hyvin menneistä maakuntavaaleista.

Senkin hän myöntää, että maakunta- ja eduskuntavaalit yhdistämällä olisi paremmat mahdollisuudet saada kansaa uurnalle.

– Mutta pitää myös pystyä puolueina tekemään työtä, että maakuntavaaleissa saadaan äänestysprosesntti korkeaksi. Ei voida lähteä siitä, että prosentti jäisi huonoksi, se on huono lähtökohta.

– Maakuntavaaleissa on puolueilla ja tiedotusvälineillä tärkeä roooli, koska ne ovat historian ensimmäiset maakuntavaalit.

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Poliisi jakoi Narinkkatorin kahtia, kun Don't send Afghans back -mielenosoitus sai vastamielenosoituksen - Don't send Afghans back -mielenosoitus järjestettiin Helsingissä lauantaina.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

Uhkailtu mustalla listalla ja potkuilla – viron teurastajat osoittavat mieltään Turussa

Kuva: Thinkstock

Elintarviketeollisuusyhtiö HKScanin Viron Rakveren teurastamon työntekijät osoittavat keskiviikkona mieltään yhtiön pääkonttorin edustalla Turussa.

Työntekijät ovat olleet lakossa 6. helmikuuta lähtien. Lakkoilijat vaativat, että HKScan tunnustaa ammattiyhdistyksen neuvotteluosapuoleksi, kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

HKScanin Suomen tuotantolaitosten työntekijöiden luottamushenkilöt kokoontuvat myös keskiviikkona keskustelemaan mahdollisista tukitoimista. Myös yhtiön Ruotsin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ovat ilmoittaneet olevansa valmiina tukitoimiin tarvittaessa.

Työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys Virossa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n tietojen mukaan tilanne Rakveressa on tulehtunut. Työnantaja on uhkaillut tukilakkoa harkinneita työntekijöitä mustalle listalle joutumisella ja potkuilla.

Luvan lakkoon antoi Viron valtakunnansovittelija Meelis Virkebau, kun neuvottelut työnantajan kanssa päättyivät tuloksettomina marraskuun lopussa. Työntekijäpuolen mukaan sovittelijan tekemät sovintoesitykset eivät käyneet työnantajalle, vaikka työntekijät olivat valmiit ne hyväksymään.

Viron media on seurannut Rakveren tilannetta tarkasti, sillä työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Virolaismedian (Reporter Postimees 16.11.2017) mukaan HKScan pidättäytyy palkankorotuksesta teurastamossa, koska se pelkää ammattiyhdistyksen aseman vahvistuvan.

Mielenosoitukseen Turussa keskiviikkona osallistuu 20 virolaista, joista 15 on lakossa olevia työntekijöitä.

Keskustelua aiheesta

Demarinuorten Näkkäläjärvi Tiitisen listasta – ”Julkistamisesta vähemmän vahinkoa kuin salaamisesta”

Kuva: Johan Kvarnström

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi vaatii niin sanotun Tiitisen listan julkistamista. Näkkäläjärvi totesi Twitterissä, että listan julkistamista puolsi aikanaan myös presidentti Mauno Koivisto, joka totesi vahingon olevan silloin pienempi kuin jos lista pidetään salaisena.

Tiitisen listaa ovat vaatineet tänään julkistettavaksi myös kokoomusnuoret.

Suojelupoliisi linjasi maanantaina, ettei se ei myönnä Tiitisen listaa tutkimuskäyttöön. Supon mukaan ei ole kiistatonta, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle.

Luovuttaminen voisi lisäksi vaarantaa supon kansainvälisen yhteistyön edellytykset.

Tutkimuslupaa haki Helsingin yliopiston dosentti Kimmo Elo. Hän sai tutkimusluvan entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, muttei varsinaiseen listaan.

Supon vuonna 1990 haltuunsa saamassa listassa on 18 suomalaista, joilla on epäilty olleen yhteyksiä Stasiin. Ketään heistä ei ole tutkittu tai syytetty vakoilusta epäiltynä.

Aiempaa harvemmat suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on noussut selvästi, kertoo Reserviläisliiton teettämä tutkimus. 47 prosenttia suomalaisista pitää nyt liittoutumattomuutta parhaana tapana järjestää Suomen puolustus, kun vuosi sitten vastaava lukema oli 39 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus on samaan aikaan laskenut. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen kannattaisi järjestää puolustuksensa ensisijaisesti Nato-jäsenyyden varaan.

Laskua viime vuodesta oli kolme prosenttiyksikköä.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja siihen haastateltiin noin tuhatta ihmistä.

Keskustelua aiheesta