Politiikka
31.5.2017 08:48 ・ Päivitetty: 31.5.2017 08:48
Rönnholm: SDP jakaa huolen vaaliosallistumisen tasosta, mutta painavat seikat puhuvat vaalien yhdistämistä vastaan
Keskusta, kokoomus, vihreät, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto kannattavat europarlamenttivaalien ja eduskuntavaalien yhdistämistä vuonna 2019. SDP, RKP ja KD eivät kannata.
Puoluesihteereistä koostunut oikeusministeriön asettama työryhmä selvitti edellytyksiä vuoden 2019 vaalien yhdistämiseksi.
Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kuvasi tänään mietinnön luovuttamistilaisuudessa vaalien yhdistämistä puoltavia ja vastustavia seikkoja.
Hänen mukaansa yhdistämistä puoltaisi se, että kansalaisten vaaliväsymystä voitaisiin välttää. Eurovaalien äänestysprosentti saattaisi nousta. Yhteistä vaalipäivää puoltaisi myös se, etteivät eurovaalit jäisi eduskuntavaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen varjoon.
Yhdistämistä vastaan olisi Ovaskan, työryhmän puheenjohtajan mukaan se, että Suomen kesäällä 2019 alkava EU:n puheenjohtajuuskausi saattaisi viivästyä, mikäli eduskuntavaalipäivä myöhäistyisi noin puolitoista kuukautta.
Koska työryhmä ei saavuttanut laajaa yksimielisyyttä, se jättää oikeusministerin harkittavaksi, onko esitystä vaalien yhdistämisestä tarkoituksenmukaista viedä eteenpäin.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) luonnehti kysymystä äärimmäisen vakavaksi, vaikka kyse on päältä katsottuna vain pienestä aikatauluseikasta.
Lisää aiheesta
– Yleisesti voisin sanoa, että vaalien käyminen yhdessä lähtökohtaisesti lämmittää minun mieltäni.
Häkkänen pidättäytyi kuitenkaan ottamasta kantaa suuntaan tai toiseen vielä tässä vaiheessa. Omaa myönteistä perusvirettään hän puolusti äänestysprosentin parantamisella ja sillä, että EU-asioita saataisiin vaalien yhdistämisellä mukaan kansalaiskeskusteluun.
EU-vaaleja ei pitäisi nähdä muiden vaalien kylkiäisenä.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm toteaa, että SDP jakaa vakavan huolen vaaliosallistumisen tasosta. Yhtä lailla hän jakaa tarpeen käydä Suomessa EU-keskustelua.
– Samalla toteamme, että työryhmän työn aikana ei ole ilmennyt lainkaan perusteita sille, että vaalien yhdistäminen nostaisi äänestysaktiivisuutta erityisesti ryhmissä, joissa se on tällä hetkellä kaikkien alhaisin.
Rönnholmin mukaan puolueissa pitäisikin syvällä tavalla sisäistää, ettei äänestysintoa nosteta vain vaaleja yhdistämällä tai vaikkapa kännykällä äänestäminen sallimalla. Hän kuvailee, miten työtä pitäisi tehdä esikouluista ja lähiöistä alkaen.
– Vaikka vaalien yhdistäminen kiistatta säästää vaivaa niin puolueilta kuin hallinnon resursseja, epäilemme, että yhdistämisen yhteydessä EU-vaalit jäisivät eduskuntavaalien varjoon eikä niitä mielestämme tule nähdä vain muiden vaalien kylkiäisinä, hän jatkaa.
Eduskuntavaalien siirtoa vastaan puhuvat Rönnholmin mukaan myös muistiosta ilmenevät painavat seikat. Siirrolla olisi sekä periaatteellisia että käytännöllisiä perustuslaillisia ulottuvuuksia. Näihin kuuluu muun muassa eduskunnan kauden pidentäminen.
Heinäkuusta 2019 alkava EU-puheenjohtajuus asettaisi vaalien siirrolle erityisiä haasteita, koska europarlamenttivaalien ajankohdan jäädessä epäselväksi pitkällä tulevaisuuteen, vaalipäivästä ei saada varmuutta.
– Nyt tehdyn esityksen mukaisesti vaalien ajankohta jättää uuden hallituksen muodostamiselle vain noin kuukauden, jota pidämme epärealistisena aikatauluna.
– Mielestämme ei ole perusteltua heikentää Suomen mahdollisuuksia valmistautua tärkeään EU-puheenjohtajuuteen ja aloittaa työtä toimintakykyisellä hallituksella. Selvää on myös, että eduskunnan ja hallituksen työ vaikeutuu muun muassa talousarvion valmistelun viivästymisen kautta.
Jos hallitusta ei saada riittävän aikaiseksi kasaan, voisi syntyä esimerkiksi tilanne, jossa uutta komissiota nimitetään, kun hallitusneuvottelut ovat Suomessa kesken.
Vain yksi asiantuntija seitsemästä oli siirron kannalla.
Työryhmän muistiosta käy ilmi, aiemmat muutokset vaalisykliin on työryhmän nyt tekemästä ehdotuksesta poiketen tehty aina pysyviksi, konsensuksella puolueiden välillä.
Rönnholm toteaa myös, että työryhmän asiantuntijakuulemisten aikana ainoastaan yksi asiantuntija seitsemästä on ollut siirron kannalla.
Puoluesihteeri kertoo, että asiasta käytiin pitkät keskustelut SDP:n puoluehallituksessa ja asiantuntijoiden kanssa. Jossain mielessä ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja, koska vaalit ovat niin lähekkäin. Vaalien yhdistämistä vastustavat seikat ovat kuitenkin niin painavia, ettei niitä kannata yhdistää esimerkiksi pelkistä taloussyistä.
Säännönmukaisen aikataulun mukaan seuraavat eduskuntavaalit ovat 14.4.2019 ja seuraavat europarlamenttivaalit 9.6.2019.
Eurovaalien ajankohdasta ei ole kuitenkaan vielä varmuutta. Koska säännönmukaisen vaalipäivän viikonloppuun osuu helluntai, on mahdollista, että EU:n neuvosto siirtää vaalipäivää. Se on jopa todennäköistä. Tämä kuitenkin edellyttää jäsenmaiden yksimielistä päätöstä neuvostossa.
Europarlamenttivaalien ajankohta määräytyy viimeistään kesäkuussa 2018.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.