Maarit-ilmiötä tekemässä – Timo Harakka Feldt-Rannan kampanjaryhmän puheenjohtajaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n presidenttiehdokaskisa ottaa uusia kierroksia, kun Maarit Feldt-Rannan kampanjaryhmä järjestäytyy. Kansanedustaja Timo Harakka toimii ryhmän puheenjohtajana. Kampanjapäällikkö on puolestaan kampanjaviestinnän koordinaattori Kaisa Niskanen.

– Maaritin persoona, arvot ja osaaminen ovat yhdistelmä, joka varmasti innostaa suomalaisia laajemminkin, Harakka toteaa Demokraatille.

– Hän on ihminen, jossa yhdistyy sosialidemokraattien kannalta uutta ja vanhaa. Maarit on palvellut puoluetta jo pitkään toimimalla muun muassa SDP:n puoluesihteerinä. Toisaalta hänessä on tiettyä tuoreutta ja raikkautta, jota kaikki suomalaiset eivät vielä tunne.

Harakan mukaan Feldt-Rannalla on lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittista osaamista, ja erityisesti häntä voidaan pitää pohjoismaisen yhteistyön tekijänä.

SDP:n presidenttiehdokkuutta Feldt-Rannan lisäksi tavoittelevat Tuula Haatainen sekä Sirpa Paatero.

Koska ehdokkaita on useampia, järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys elokuussa 2017. Puoluevaltuusto päättää SDP:n presidenttiehdokkaasta syyskuussa.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään 28. tammikuuta ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta.

Hän lähtee selkeästi haastamaan Sauli Niinistön linjaa.

SDP:n ehdokaskandidaatit voivat äkkiseltään näyttää varsin samanhenkisiltä.

Harakan mukaan Feldt-Ranta on kuitenkin onnistunut profiloitumaan kampanjassaan edukseen hahmottelemalla ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.

– Hän lähtee selkeästi haastamaan Sauli Niinistöä, keskittymällä nimenomaan siihen, miten Suomi voisi olla enemmän Suomen näköinen maailmalla.

Harakka toteaa Suomen olevan edistynyt yhteiskunta, jossa tasa-arvo on tärkeä tavoite. Feldt-Rannan kampanjassa on tärkeää kysyä, näkyykö tavoite Suomen toiminnassa maailmalla.

– Otetaanko vastuuta globaaleista haasteista, kuten meidän kuuluisi? Edustammeko Pohjoismaisia arvoja maailmalla? Vai onko niin, että ruotsalaisten täytyy kertoa maailmalle, mitä täällä Pohjolassa ajatellaan.

Menneiden vuosikymmenien Manu- ja Mara-ilmiön tavoin Harakka uskoo, että Feldt-Rannan kampanjasta voi syntyä kaikkia suomalaisia sykähdyttävä Maarit-ilmiö.

– Osoitamme jälleen, että sosialidemokraattiset arvot ovat suomalaisille tärkeitä, ja että tämä maa tarvitsee oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kuva: Kari Hulkko

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta

Sipilä Suomen Yrittäjien juhlassa: Paikallisessa sopimisessa mentävä eteenpäin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jakoi Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

– Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan, Sipilä sanoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

– Suomen on ol­ta­va ket­te­räm­pi ja no­pe­am­pi sel­viy­ty­mään eteen tulevista haasteista. Heti kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8. joulukuuta seminaarin Kohti seuraavaa sataa. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimmät kysymykset 2020-luvulle, seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan oikeita kysymyksiä. Haastan Suomen Yrittäjät tuomaan niitä.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kinttaat eivät saa pudota, vaan ta­lous ja työl­li­syys on saa­ta­va kes­tä­väl­le poh­jal­le ja julkinen talous tasapainoon, Sipilä sanoi.

Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhla järjestettiin Joensuussa lauantai-iltana 21.10.2017.

Keskustaedustaja haukkuu oman ministerinsä Hämeen Sanomissa, varoittaa sotesta: ”Ei enää koskaan rakenneta takaisin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Koko sote-uudistus voi vielä kaatua, arvioi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa. Hän epäilee, että perustuslakivaliokunta saattaa suhtautua hyvin kriittisesti siihen, että maakunta saisi päättää asiakasseteleiden käytöstä erikoissairaanhoidossa.

– Kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin.

Anttila epäilee, että lääkärit kaikkoavat julkiselta puolelta yksityisiin firmoihin. Anttilan mukaan hallituksen sote-uudistuksesta voi seurata myös maaseudun ja kaupungin epätasa-arvo, koska yritykset eivät syrjäseuduille tahdo.

– Tässä yritetään nyt kerralla niin suurta palaa ja niin monimutkaista järjestelmää, ettei tätä välttämättä senkään takia onnistuta viemään käytäntöön, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Hänen mielestään sote pitäisi valmistella parlamentaarisesti.

Anttilan mielestä Sipilän (kesk.) hallituksen lainvalmistelun ongelmat johtuvat poliitikoista, ei valmistelevista virkamiehistä.

Keskustan kannatusta puolestaan syö hänen mukaansa sote-uudistusten vaikeuksien kaatuminen nimenomaan keskustalaisten vastuuministerien syliin. Hän on päivittänyt samasta asiasta myös Twitterissä.

Anttila ei kavahda antaa Hämeen Sanomissa kritiikkiä myöskään puolueen omalle ministerille, perhe- ja peruspalveluministerinä kesään saakka toimineelle Juha Rehulalle.

Anttila toteaa Rehulan tehneen terveydenhuoltolain, jolla ajettiin alas aluesairaaloiden anestesialeikkaustoiminta.

– Se oli erittäin iso virhe, joka iskee keskustan vahvoille kannatusalueille.

– Pahinta oli, ettei Rehula prosessoinut sen enempää keskustan eduskuntaryhmän, aluesairaalaväen kuin niiden palvelujen käyttäjienkään kanssa sitä, mitä muutoksia on tulossa. Me emme puolueessa katso hyvällä sellaista politiikkaa, jolla ajetaan alas seutukuntien elinvoimaa. Ja Rehulan päätös oli mitä suurimmassa määrin juuri sitä, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Ville Niinistö Facebookissa: Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa – ”Tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista”

Kuva: Lehtikuva

Tampereen keskustassa oli tänään Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) ja heitä vastustaneiden ryhmittymien mielenosoitukset.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö ottaa kantaa Facebookissa.

Hän kirjoittaa, että ”Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tavoite on tarvittaessa väkivallankin keinoin kumota demokratia, kansallisvaltiomme ja perustaa pohjoismainen natsivaltio”.

– Natsivaltioissa ei ole tilaa, tai ihmisoikeuksia, lopulta kenellekään muille kuin natseille.

Niinistön mukaan tällaiselle kiihotukselle oikeusvaltiota vastaan ei pitäisi olla demokraattisessa ja moniarvoisessa Suomessa tilaa.

– Hallitus on puhunut vastarintaliikkeen kieltämisestä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hallitus on puhunut vihapuheeseen puuttumisesta, mutta organisoitua rasistista liikehdintää se ei ole rikoslakiin ottanut. Rasismi rikoslakiin -aloite sitä esittää, ja sille moni oikeusoppinutkin on antanut tukensa: oikeusvaltion pitäisi puolustaa jokaista jäsentään systemaattiselta syrjinnältä, jollaista ylivaltaa natsit tavoittelevat.

Niinistö tarkastelee historiaa ja sitä, miten 1930-luvulla torjuttiin äärioikeiston kumouspyrkimykset, talvisodassa kaikkien aateryhmien suomalaiset puolustivat yhdessä maataan ja ihmisten vapautta ulkoiselta uhalta. Sotien jälkeen demokratia kesti myös kommunistisen kumouksen uhan.

– Niinä vuosina me suomalaiset opimme myös sen, että hyvinvointivaltion rakentaminen ja heikompiosaisten nostaminen köyhyydestä osallisuuteen on paras tapa pitää kansa yhtenäisenä ja suojata demokratiaa. Se opetus on vastuullisten päättäjien muistettava tänäkin päivänä. Ihmisiä vastakkainasettelevassa natsiaatteessa ei sen sijaan ole mitään isänmaallista.

– Sillä tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista. Tämä maa kuuluu jokaiselle suomalaiselle, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Pidetään siitä kiinni ja laitetaan organisoitu rasismi rikoslakiin. Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa, Niinistö päättää.

 

STT:n mukaan neljä ihmistä otettiin lauantaina Tampereella kiinni uusnatsien ja vastamielenosoittajien mielenilmausten yhteydessä. Poliisi tutkii vastamielenosoittajien toimia epäiltynä väkivaltaisena mellakkana.

Uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoittajat kokoontuivat aluksi Laukontorille, josta he lähtivät marssimaan Tampereen keskustan läpi oikeustalolle. Tampere natseja vastaan -vastamielenosoitus puolestaan kokoontui Keskustorille.

Vastamielenosoitusta pitäneet ryhmittymät pyrkivät hyökkäämään uusnatseja vastaan muun muassa Hämeensillalla ja Satakunnansillalla, kerrottiin Sisä-Suomen poliisista. Osa mielenosoittajista heitteli paukkupommeja toisia mielenosoittajia ja poliiseja kohden. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.