-  Tämä on sekä suuri että merkittävä askel maallemme. Minulle pääministerinä ensimmäinen ja viimeinen kysymys on se, mikä parhaiten palvelee Ruotsin ja sen kansan turvallisuutta, Andersson sanoi lehdistötilaisuudessa.

-  Haluan sanoa tämän selkeästi: aiempaa useampien nuorten on valmistauduttava suorittamaan asevelvollisuus ja antamaan panoksensa sotilaalliseen puolustukseen, pääministeri jatkoi.

Hallitus ei kertonut vielä tarkkoja suunnitelmia siitä, kuinka suuri osa ikäluokista suorittaa jatkossa asepalveluksen. Lisäksi hallituksen mukaan puolustusmenoja kasvatetaan 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vielä ei kerrottu, millä aikataululla tälle tasolle noustaan.

Vuonna 2020 Ruotsin puolustusmenojen osuus bkt:stä oli 1,2 prosentin luokkaa, kertoo Statista-tilastopalvelu. Dambergin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi puolustusvoimien budjettiin on ohjattava yli 40 miljardia kruunua eli noin 3,7 miljardia euroa lisää. Nykybudjetti on 70 miljardin eli noin 6,5 miljardin euron luokkaa.

Ruotsissa on ollut käytössä valikoiva asevelvollisuus sen jälkeen, kun maa palautti vuonna 2017 käytöstä aiemmin poistuneen asevelvollisuuden.

Vuonna 2018 Ruotsissa valittiin varusmiespalvelukseen noin 4  000 ihmistä vuonna 1999 syntyneiden ikäluokasta, kertoi yleisradioyhtiö SVT tuolloin.

Yhteistyötä erityisesti Suomen kanssa

Ruotsi aikoo tehostaa turvallisuuttaan myös syventämällä yhteistyötään muiden maiden kanssa – ennen kaikkea Suomen, kertoi puolustusministeri Peter Hultqvist. Lisäksi yhteistyötä tehostetaan sotilasliitto Naton, Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa.

Ruotsin päätöksessä merkille pantavaa on se, että kahden prosentin puolustusmenot bkt:stä ovat tavoite, jota sotilasliitto Nato vaatii jäsenmailtaan. Pääministerin mukaan tämänpäiväinen päätös ei kuitenkaan kerro lähentymisestä Naton kanssa.

-  Teimme tämän päätöksen siksi, että näimme tarpeelliseksi vahvistaa ruotsalaista puolustusta, jotta voimme olla turvassa, Andersson sanoi.