Keskusrikospoliisi (KRP) kertoi perjantaina, että tutkinnan painopisteenä on nyt kiinalaisen konttialuksen Newnew Polar Bearin mahdollisen osallisuuden selvittäminen Balticconnector-kaasuputken vaurioitumiseen. Aluksen liikkeet sopivat KRP:n mukaan yhteen kaasuputkivaurion syntyajan ja -paikan kanssa.

Alkuvaiheessa julkiseen keskusteluun nousi epäilyksiä siitä, että Venäjä saattaisi olla Itämeren vedenalaisen infrastruktuurin vaurioiden taustalla. Käihkön mukaan esille noussut mahdollinen Kiina-yhteys sekoittaa pakkaa.

-  Mitkä ne Kiinan motiivit tässä sitten olisivat valtiollisena toimijana, tai mitkä jonkin kiinalaisen yrityksen motiivit olisivat, jos tämä on tahallinen teko, hän pohtii STT:n haastattelussa.

KIINAN ei tiedetä olleen kovinkaan kiinnostunut Euroopan asioista tällaisessa mielessä, Käihkö kertoo. Hän myös kysyy, mikä olisi Kiinalle aiheutuva hinta, jos se jäisi kiinni sabotaasista Itämerellä.

-  Puhumattakaan siitä, että Kiina ottaisi riskejä ja lähtisi auttamaan Venäjää tällaisessa tilanteessa.

-  Siinä mielessä tämä todellakin hämmentää tilannetta entisestään, ja ei tämä mielestäni ollut julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella hirveän selvä tilanne aikaisemminkaan.

SUOMEN ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui kaksi viikkoa sitten 8. lokakuuta. Vaurioita havaittiin myös tietoliikennekaapeleissa Suomen ja Viron sekä Ruotsin ja Viron välillä.

Käihkön mukaan tosiasia on, että tapauksesta tiedetään julkisuudessa lopulta vain vähän. Hänen mukaansa julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ei pysty sanomaan, onko kaasuputken vaurioitumisessa ollut kyse tahallisesta teosta vai vahingosta.

Hän nostaa esiin Viron presidentin Alar Karisin sunnuntaina julkaistun haastattelun Hufvudstadsbladetissa. Siinä Karis sanoo, että hän haluaa saada faktoja ennen johtopäätösten vetämistä.

-  Tämä Viron presidentin lausunto viittaisi siihen, että ainakaan Virossa viranomaistahoillakaan ei välttämättä ole vielä vastauksia.

Käihkö katsoo, että nyt pitäisi olla malttia tutkia asiaa. Hän ei vielä tässä vaiheessa sulkisi pois mitään mahdollisuuksia.

Käihkön mukaan yksi ongelma on, että jos kyse on sabotaasista, se voi olla suunniteltu tehtäväksi siten, että syyllisyyttä on vaikea saada selville suoraan.

JOS KAASUPUTKIVAURION tutkinnassa käy ilmi, että kyse oli tahallisesta teosta, miten Suomen pitäisi reagoida asiaan?

Käihkön mielestä ei todennäköisesti ole hyvä vaihtoehto hyssytellä eli välttää ottamasta kantaa asiaan. Se antaisi sabotaasin takana olevalle taholle viestin, että tällainen on tulevaisuudessakin mahdollista.

-  Nyt kun Suomi on Natossa, tulee vastuu myös liittolaisia kohtaan, että pystyy puolustamaan omaa aluettaan ja intressejään.

Käihkön mukaan kaasuputkivaurion tapauksessa Nato-kortti pelattiin nopeasti. Presidentti Sauli Niinistö kertoi pian vaurioiden havaitsemisen jälkeen keskustelleensa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

Jos vedenalaisen infran vaurioitumisessa kyse on tahallisesta teosta, on yksi vaihtoehto Käihkön mukaan Naton neljänteen artiklaan vetoaminen. Neljäs artikla koskee Nato-maiden välisiä neuvotteluja tilanteessa, jossa niiden alueellinen koskemattomuus, poliittinen riippumattomuus tai turvallisuus on uhattuna.

-  Tämä olisi sinänsä varmasti ihan hyvä, että osoitettaisiin, että otetaan hyötyä Natosta ja osoitettaisiin, että voidaan Viron kanssa tehdä yhteistyötä Naton kautta.

Jos kaasuputkivaurion on aiheuttanut valtiollisen toimijan tekemä sabotaasi, pitäisi siitä seurata Käihkön mukaan myös jonkinlainen rankaisutoimenpide.

-  Se ei riitä, että heristetään sormea, vaan siinä pitää olla jotain konkretiaa.

Iiro-Matti Nieminen / STT