Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Maiden elämänlaatua mittaavassa vertailussa Suomi nousi kakkossijalle – ”Naisjohtajat kärkimaissa eivät ole sattumaa”

LEHTIKUVA / AFP / KENZO TRIBOUILLARD
Lokakuuhun saakka vertailun neljässä kärkimaassa toimi kaikissa nainen valtion johdossa. Kuvassa Suomen pääministeri Sanna Marin Brysselissä 16.joulukuuta 2021.

Suomi on toisena laajassa kansainvälisessä elämänlaatua mittaavassa vertailussa, kertoo asiantuntijayhtiö Deloitte tiedotteessaan. Deloitten ja yhdysvaltalaisen Massachusettsin teknillisen korkeakoulun tekemässä vertailussa arvioidaan maiden sosiaalisen kehityksen astetta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Norja säilytti vertailussa neljättä kertaa peräkkäin ykköspaikan. Suomi nousi toiselle sijalle viime vuoden kolmannelta sijalta tiputtaen Tanskan kolmanneksi. Islanti on listalla neljäntenä ja Ruotsi seitsemäntenä.

Norjan pääministerinä toimi lokakuuhun asti kahdeksan vuoden ajan Erna Solberg. Tiedotteen mukaan tähän saakka vertailun neljässä kärkimaassa toimi kaikissa nainen valtion johdossa.

-  Naisjohtajat sosiaalisen kehitysindeksin kärkimaissa eivät ole sattumaa, vaan tasa-arvoinen yhteiskunta antaa naisille mahdollisuuden toimia valtion korkeimmissa johtotehtävissä, sanoo Deloitten vastuullisen liiketoiminnan partneri Anne-Maria Flanagan tiedotteessa.

Monessa maassa terveydenhuollon tasavertaisuus on heikentynyt

Sosiaalisessa kehityksessä hyvin pärjänneet maat ovat selvinneet koronakriisistä pienemmillä vaurioilla. Pandemialla on ollut ympäri maailmaa vaikutusta paitsi sairastumisiin ja kuolemantapauksiin myös mielenterveyteen, ruokaturvaan, koulutukseen ja yhdenvertaisuuteen.

Elämänlaatua mittaavalla indeksillä mitattuna tasavertainen mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhuoltoon on muuttunut jopa 44 maassa epätasa-arvoisemmaksi viimeisen vuoden aikana.

-  Suomessa eriarvoinen pääsy terveyspalvelujen piiriin on ollut jo pidempään haaste, ja pandemia on myös meillä entisestään lisännyt eriarvoisuutta. Heikoimmassa asemassa ennen koronaa olleet ihmiset ovat vieläkin haavoittuvaisempia pandemian aikana, Flanagan sanoo.

Korkea sosiaalisen kehityksen aste myös matalilla päästöillä

Tiedotteen mukaan korkea sosiaalisen kehityksen aste ei ole enää tänä päivänä suoraan verrannollinen suurempiin päästöihin. Nykyisin Ruotsi, Costa Rica ja Ghana aiheuttavat päästöjä suhteellisen alhaisella tasolla vertailumaihinsa nähden, vaikka pärjäävät hyvin monella sosiaalisen kehityksen mittareilla mitattuna.

Sen sijaan Australian ja Yhdysvaltojen yhteiskunnallinen edistyminen näyttää tiedotteen mukaan tapahtuneen ympäristötavoitteiden kustannuksella, sillä maat ovat suhteessa pahimpia kasvihuonepäästöjen aiheuttajia.

Kymmenen parhaiten sijoittuneen maan joukossa on Euroopan ulkopuolelta vain Kanada ja Japani. Viimeisenä listalla on Etelä-Sudan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE