”On erittäin hyvä, että nyt hallitus ottaa rohkeasti tavoitteeksi ja asettaa selvät askelmerkit 0,7 hoitajamitoituksen saattamisesta lakiin”, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Hän muistuttaa tiedotteessaan, että lakiesityksessä on selvästi sanottava, miten mitoitus lasketaan, sillä tällä hetkellä eri puolella Suomea on erilaisia laskentatapoja ja mitoitukset eivät ole vertailtavissa.

”Tämän takia on hyvä, että nyt jo nyt tässä vaiheessa konkretisoidaan asia toteamalla: ”Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kyseisenä ajankohtana olevien asiakkaiden määrään.”

Mäkisalo-Ropposen mielestä myönteistä lakiesityksessä on myös se, että välitön ja välillinen hoito- ja hoivatyö erotetaan toisistaan. Välillistä työtä olisi asukkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys, sekä pyykki- ja kiinteistöhuolto.

Mäkisalo-Ropposen mukaan vanhustenhoidosta on luotava niin vetovoimainen ala, että ihmiset hakeutuvat sinne mielellään pidempiaikaisiin työsuhteisiin. Tämä edellyttää sitä, että työtä voi tehdä oman ammatti-identiteetin mukaisella tavalla, ilman jatkuvaa kiirettä.

-”Myös tämä tulee ottaa vahvasti huomioon lainsäädäntöä muutettaessa.”