Mielipiteet
18.6.2018 09:57 ・ Päivitetty: 14.8.2018 11:42
Maksuton lukio ja ammatillinen koulutus helsinkiläisille nuorille
Sosialidemokraatit ovat tehneet Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen oppikirjojen, muiden oppimateriaalien ja työvälineiden antamisesta maksuttomasti Helsingin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Myös tutkintomaksut, kuten ylioppilaskirjoituksista ja ammatillisen koulutuksen näyttötutkinnoista perittävät maksut voidaan korvata. Aloite on tulossa käsittelyyn nyt kesän korvalla. Lukukausimaksujen ja vastaavien periminen on jo nyt lailla kielletty.
Aloitteen toteuttamisen kustannukset ovat 12–19 miljoonaa euroa toteuttamistavasta riippuen. Kustannuksia voidaan jossain määrin alentaa tehostamalla kierrätystä, yhteishankinnoilla ja vastaavilla tavoilla. Varsinaista aloitetta on tehostettu talousarvioaloitteella, joka tulee käsittelyyn kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä ensi syksynä. Helsingin kaupunki teki viime vuonna voittoa lähes 500 miljoonaa euroa.
Selvitysten mukaan koulutuksesta aiheutuu kustannuksia opiskelijoille suhteellisen paljon. Lukiossa joutuu käytännössä hankkimaan itse paitsi oppikirjat myös tietokoneen. Kustannukset ovat opetushallituksen tekemän selvityksen mukaan noin 2500 euroa.
Ammatillisessa koulutuksessa selviää lukiota halvemmalla, koulutuksen alasta riippuen 100–1000 eurolla. Toisaalta on eräillä aloilla laskettu kustannusten nousevat useaan tuhanteen euroon. Tällöin opiskelija joutuu hankkimaan joitakin keskeisiä opiskelun välineitä itse. Nämä ovat usein sellaisia, jotka palkkatyössä kuuluvat työnantajan kustannettavaksi.
Kustannukset ovat suhteellisen yleinen syy opiskelun keskeyttämisen pohdintaan ja varsin yleinen syy tosiasialliseen keskeyttämiseen. Taloudelliset syyt voivat johtua muustakin kuin opiskelun kustannuksista, mutta se ei ole peruste jättää helpottamatta opiskelua. Yli kolmanneksella lukiolaisten perheistä oli taloudellisia vaikeuksia. Ammatillisista opiskelijoista ei vastaavaa tietoa ole, mutta luku lienee vähintään vastaava.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2016 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 115 071 henkilöä, mikä on 17 prosenttia ikäluokasta. Ryhmään kuului hieman enemmän miehiä kuin naisia. Tuossa iässä suoritetaan vielä tutkintoja, mutta silti se tarkoittaa yli 10 000 henkeä joka ikäluokassa.
Yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet sitten sen ajan, jolloin pelkän kansakoulun varassa saattoi tehdä hyvän ja kunniakkaan työuran. Meillä on yhä vähemmän töitä ja ammatteja, joissa voi toimia pelkän käytännön kokemuksen varassa. Työelämän muutoksessa häviää vähiten koulutusta vaativia ammatteja ja yhä korkeampaa koulutusta vaativat ammatit lisääntyvät. Tämä on yksi syy työttömyydellekin. Aikuisiakin on koulutettava.
Yhteiskunnan muutos perustelee vahvasti koko ikäluokan kouluttamisen. Jos koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia alentamalla voidaan parantaa työllisyyttä, taata ihmisille toimeentulo ja parantaa elämän laatua ja hyvinvointia, on maksuttomuuden laajentaminen paitsi perusteltua myös vain pikkusumma yhteiskunnan kehittämiseksi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.