Asiasta on aiemmin taitettu peistä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja nyt sama kiista siirtyi täysistuntosaliin. Helsingin Sanomat on kertonut lokakuussa muun muassa valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenen, kansanedustaja Timo Harakan (sd.) kannoista.

Harakan mielestä hallituksen toiminnan taustalla on pelko siitä, että perintö- ja lahjaveron huojennus, jonka tietyt henkilöt saavat syntyperänsä perusteella, todettaisiin perustuslain tasavertaisuusperiaatteen vastaiseksi.

– Kummastelen sitä, että meillä on laissa perustuslain kannalta testaamaton pykälä, koska pelätään, että vauraat ihmiset menettäisivät etujaan. Sellainen toiminta on minulle aika vastenmielistä, hän sanoi HS:lle.

Hallituksen esityksessä todetaan, että hallituksen käsityksen mukaan perintö- ja lahjaverolakiin esitetty uusi 55 §:n 9 momentti olisi ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Jotta esityksen mukaisten lakiehdotusten voimaansaattaminen valtion talousarvioesitykseen liittyvänä lakina vuoden 2017 alusta ei vaarantuisi, hallitus pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena kyseisen kohdan poistamista lakiehdotuksesta.

Ennen keskustelun keskeyttämistä eilen, täysistunnossa riitti kolme tuntia puhetta asiasta.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen totesi, että alun perin hallituksen tarkoituksena oli muuttaa sinänsä hyvässä tarkoituksessa perintö- ja lahjaveroa siten, että myös alaikäinen saisi huojennuksen.

Viitasen mielestä kyse on siitä, nykyinen hallitus on alun perin ajatellut avata lakipykälän ja avatessaan sen toisessa tarkoituksessa onkin käynyt ilmi jotain muuta.

– Tässä asiassa kokonaisuudessaan, johon sisältyvät nämä mittavat kaverikapitalismin nimeä kuljettavat verohuojennukset hyvinvoiville ihmisille, nämäkin saattaisivat joutua vaaraan ja saattaisivat joutua perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden arvioinnin kohteeksi.

SDP:n kansanedustajat vaativat asian saattamista perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

– Alaikäisen oikeuksien lisääminen laajentaisi tämän pykälän alaa. Koska samalla sitten koko verohuojennuksen ehdosto tulisi kokonaisuudessaan tarkasteluun, mitä hallitus ei halunnut, niin tämä pykälä poistettiin tästä täydentävästä esityksestä, Timo Harakka totesi.

Hän lisäsi kannattavansa lämpimästi sitä, että pykälän 55 alaa laajennettaisiin alun perin ehdotetulla tavalla eli, että alaikäisetkin perilliset voisivat saadat perintöverohuojennuksen.

– Toivon, että lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta pitää huolen siitä, että niin voimassa oleva lainsäädäntö kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit, eikä osa eduskunnan jäsenistä pyri kaikin keinoin estämään tätä. Siitä on kysymys, vihreiden Touko Aalto sanoi.

Aalto kyseli, mitä hallitus oikein pelkää?

– Mikä on se vaara, jonka vuoksi hallitus tuntuu pelkäävän perustuslakivaliokuntaa kuin ruttoa, etenkin kun hallituksen itsensä mielestä perintö- ja lahjaverotukseen esitetty 55 §:n 9 momentti on ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuuden kannalta?

Pia Viitanen painotti jälleen, että 17-vuotiaalla pitäisi olla samat oikeudet kuin 18-vuotiaalla.

– Sinänsä tässä oli hyvä tarkoitus. Siksi oli niin absurdia ja surullista ja hullunkurista ja minun mielestäni jopa vastenmielistä, että tuli se kuva tästä, että sen takia tätä nyt vältetään eikä tätä huojennusta voida alaikäiselle säätää, koska pelätään sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi koko sisällön oikeellisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Kysymyksessä on Viitasen mukaan tilanne, jossa yritysvarallisuuden ohella voidaan siirtää huomattavaakin arvopaperiomistusta huojennetuin ehdoin tilanteessa, jossa esimerkiksi maatilavarallisuudessa tosiasiassa efektiivinen veroaste on keskimäärin 1,6 tai yritysvarallisuudessa todellinen veroprosentti on keskimäärin noin 3,5.

– Ja sitten samaan aikaan kuitenkin se toinen perijä, joka ei ole tässä asemassa, joka on sen sisko, veli tai muu, maksaa ihan normaalin asteikon mukaisen perintöveron, joka voi olla vaikka 20 prosenttia tai minkä asteikon mukaan hänelle kuuluukaan. Varmasti on aika perusteltua herättää kysymys, onko tässä yhdenvertaisuusongelmia.

Krista Kiurun mukaan olisi tärkeätä, että sukuyritys tai sukutila voisi säilyä myös nuoren ja varttuvan ihmisen käsissä. Tältä osin hallituksen pyrkimys huojennusta tasapuolistamiseen oli järkevä.

– Mutta tämä uusi huojennus olisi johtanut siihen, että olisi pitänyt tarkistaa koko yrityshuojennuksen 55 §, jolloin ei pystytä tekemään Suomessa mitään muitakaan muutoksia … Käytännössä siihen ei voi koskea sen takia, että pelätään tätä perustuslaillista arviointia.

– Minä pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana, Kiuru sanoi.

Hallituksen toimia eilisessä täysistunnossa selvittivät muun muassa kansanedustajat Timo Kalli (kesk.) ja Ben Zyskowicz (kok.).

– Tämä huojennusjärjestelmä on ollut voimassa 37 vuotta, ja tämän hallituksen alkuperäisen ehdotuksen tarkoitus oli luoda entistä parempia edellytyksiä yrityksille investoida ja saada aikaan parempaa työllisyyttä. Sitten kun kävi ilmi, että tässä saattaa olla ongelmia, hallitus on korjannut esityksen, poistanut tämän 9 momentin ja nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Tällä hetkellä tässä tämä pykälä ei ole auki, eikä tässä ole olemassa näitä ongelmia, Kalli sanoi.

– Jos tämän nyt sanoo pähkinänkuoressa, niin ymmärrän tapahtuneen niin, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, sen verojaostossa, enemmistö eli hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet ottaa riskiä koko nykyisen perintö- ja lahjaverolainsäädännön sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuudesta eli siitä, että perustuslakivaliokunta toteaisi sen perustuslain vastaiseksi, ja siksi päätettiin korjata lakiesitystä niin, että lakiesitystä ei tarvitse lähettää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ja nyt siis tällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä tehdään tämä korjaus tähän alkuperäiseen esitykseen, Ben Zyskowicz sanoi.

Zyskowicz nimesi ongelmaksi myös sen, että perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kuuluvat hänen mukaansa pääosin niin sanottuun ”perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan”.

– Perustuslain tulkinnat ovat tulleet niin kireiksi ja niin oudoiksi minun mielestäni, että täällä vakavasti nyt tapahtui näin, että koko (valtiovarain)valiokunta — tai siis hallituspuolueiden enemmistö valiokunnassa — ei halunnut lähteä lähettämään asiaa edes perustuslakivaliokuntaan, kun oltiin huolissaan siitä, mitäköhän sieltä tulee.

Zyskowicz lausui myös, ettei perustuslakivaliokunta ole koskaan tähän mennessä todennut mitään verolakiesitystä yhdenvertaisuusperusteella perustuslain vastaiseksi. Zyskowicz totesi tämän olevan aivan luonnollista, koska esimerkiksi verotuksessa lainsäädäntö asettaa jatkuvasti eri kansalaisia erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin asemiin.