Virallisesti ehdokkuus sinetöidään huomenna SDP:n puoluehallituksessa.

Uudenmaan vaalipiiristä tuleva Guzenina kertoo, että on harkinnut ehdokkuutta pitkään. Kyseessä on iso päätös siinäkin mielessä, että hän sai viime eduskuntavaaleissa yli 12 000 äänen potin Uudenmaan vaalipiiristä. Näin ollen mandaatti jatkaa jo viidettä kautta kansanedustajana on vahva, vallankin kun äänipotti kasvoi reilulla 2 000:lla.

Guzenina näkee, että tilanteessa, jossa Suomessa on “porvari-perussuomalaishallitus”, Brysselin suoraan Suomeen vaikuttava lainsäädäntötyö on tehokkaampi vaikuttamiskanava kuin oppositiosta käsin toimiminen Suomessa. EU:ssa annettavat asetukset siirtyvät sellaisenaan suomalaiseen lainsäädäntöön. Guzenina katsoo, että tällä hetkellä myös eduskuntavaaleissa saatu luottamus tulisi parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön europarlamentissa.

Hän toimii kansanedustajan työn ohella Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana, kaupunginvaltuuston jäsenenä sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettuna. Jos Guzenina tulisi valituksi europarlamenttiin, työteliäänä poliitikkona hän aikoisi jatkaa kunta- ja aluepolitiikassa.

– Uskon, että ne on mahdollista yhdistää meppiyteen, Guzenina sanoo.

Kun Brysselissä työt alkavat usein tiistaina, esimerkiksi Espoossa kuntapolitiikan päivä on maanantai.

GUZENINA on toiminut pitkään eduskunnassa EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsenenä. Tällä hetkellä hän on valiokunnan varapuheenjohtaja. Hänellä on myös ministerikokemusta sekä kokemusta Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajuudesta.

Aivan keltanokka eurovaaleissakaan Guzenina ei ole. Hän osallistui niihin aloittelevana poliitikkona vuonna 2004. Jo tuolloin heltisi yli 13 000 äänen potti.

Guzenina perustelee eurovaaleihin lähtöään myös halulla päästä vaikuttamaan tämän ajan isoihin haasteisiin eurooppalaisella tasolla.

– Kun puhutaan EU-asioista, kyse on myös aina Suomen sisäpolitiikasta. Merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä tulee tänä päivänä Euroopan unionista. Jotta voisimme taklata Euroopan ja Suomen tulevien vuosikymmenten isoja haasteita, EU-päätöksenteolla on tällä hetkellä valtavan suuri merkitys. Kun minulla on takana jo neljä kautta eduskunnassa ja vielä pidempi aika kuntapolitiikassa, kaikki kertynyt tieto, taito ja osaaminen tulisi erittäin hyvään käyttöön europarlamentissa.

GUZENINA viittaa erään tunnetun eurooppalaisen ajatushautoman ennusteeseen ja kantaa huolta siitä, että kansallismieliset, EU-kriittiset, populistiset oikeistopuolueet voisivat saada murskavoiton kesäkuun EU-vaaleissa.

– Vaaleissa ratkaistaan paitsi Euroopan unionin myös Suomen politiikan suuntaa merkittävällä tavalla, Guzenina näkee.

Hän sanoo, että edellämainitut puolueissa on ollut vaikeuksia tunnustaa politiikassaan esimerkiksi luontokatoa ja ilmastonmuutosta ja ne katsovat muun muassa maahanmuuttoon liittyviä ongelmia hyvin kapeasti.

– Jos me haluamme, että arvot, jotka liittyvät luontoon, ihmisten yhdenvertaisuuteen, maltilliseen keskustelukulttuuriin ja ihmisarvon kunnioittamiseen, näkyvät eurooppalaisessa politiikassa vahvasti myös tulevina vuosina, eurovaaleissa tarvitaan joukkovoimaa näiden asioiden edistämiseksi.

Guzenina sanookin toivovansa, että Euroopan unionin maissa perinteiset puolueet pyrkisivät laajasti asettamaan ykköstykit ehdolle Brysseliin, jotta voidaan kehittää kestävää Eurooppaa tuleville sukupolville.

Populistipuolueiden nousun vaarana Guzenina pitää sitä, että eurooppalaisessa kehityksessä poikettaisiin polulta, jolla on selvitty sotien jälkeisistä ajoista sekä haettu yhtenäisyyttä, rauhaa sekä yhtenäistä päätöksentekoa.

– Retoriikka, jota EU-kriittiset ja populistiset oikeistopuolueet harjoittavat, on hyvin repivää, provosoivaa ja hajottavaa. Hajaannuksessa taas ei yleensä pystytä näkemään kovin pitkälle sitä, mikä on oikeasti tarpeen Euroopalle.

MARIA Guzenina luonnehtii itseään poliittisesti maltillisen keskitien kannattajaksi. Hän pitää tärkeänä, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky pysyy vahvana. Tässä hän näkee isoja mahdollisuuksia muun muassa datataloudessa ja kiertotaloudessa.

– Euroopan unionissa tehtävillä päätöksillä on valtava merkitys siinä, miten pk-sektori ja sisämarkkinat toimivat sekä miten EU:n kilpailukykyä saadaan vahvistettua.

Ylipäänsä Guzenina haluaa katsella poliitikkona asioita laaja-alaisesti eikä olla yhden asian poliitikko. Hän painottaa, että eri politiikan lohkot huomioimalla mahdollistetaan hyvä päätöksenteko.

Päätöksenteosta puhuttaessa esiin nousee myös Unkarin toiminta EU:ssa. Guzenina pitää tärkeänä pohtia Euroopassa sitä, milloin päätöksenteossa ei tarvitsisi nojautua kaikkien EU-maiden yksimielisyyteen. Myös erilaista EU-byrokratiaa olisi syytä karsia.

Euroopan parlamentin enemmistö on hiljattain hyväksynyt päätöslauselman, jossa Unkarilta vietäisiin äänioikeus neuvoston eli jäsenmaiden kokouksissa määräajaksi. Guzenina on samalla linjalla kuin valtaosa mepeistä.

– Kyllä tämä aika on osoittanut sen, että Unkarin harjoittama venkulointi ja sabotoiminen sisältää ison riskin, Guzenina sanoo.

Hän katsoo, että jos Unkari saa erivapauksia, pian muita valtioita seuraa perässä, mikäli populistien kannatus EU:ssa vahvistuu. Tällaisella tiellä Euroopan unionin tavoite hakea parhaita ratkaisuja koko maanosalle voisi Guzeninan mukaan romuttua.

UNKARI on jarruttanut omalla toimillaan EU:n Ukraina-tukea. Guzenina painottaa, että Ukrainan tukeminen on tulevalla EU-vaalikaudella hyvin tärkeää.

– Ei tuo sota näytä loppuvan eikä ole minun mielestäni sellaista mahdollisuutta, että Venäjä saisi voittaa.

Guzenina lisää, että on pääteltävissä Venäjän toimintatavasta ja historiasta, että se ei ole hyökkäyssodastaan peräytymässä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopalta vaaditaan resilienssiä, yhtenäisyyttä ja yhteistä tahtotilaa siihen, että Ukrainaa ei jätetä yksin. Kyse on ihmishengistä ja ihmisten kodeista Ukrainassa.

Yhdysvaltain presidentinvaalit vaikuttaa myös Eurooppaan. Jos Donald Trump palaisi presidentiksi, moni pelkää, miten USA:n sitoutumisen Eurooppaan ja maan Ukrainan tukemisen kävisi.

Guzenina sanoo olevansa toiveikas, valittiinpa presidentiksi kuka tahansa, että USA:ssa on tolkun ihmisiä, jotka ymmärtävät, että viime kädessä maalle ei ole hyväksi, jos konflikti piinaa Eurooppaa ja Euroopan kyky tasapainottaa muita maailman valtakeskuksia USA:n rinnalla heikkenee.

KUN Venäjä on käyttänyt maahanmuuttajia hybridivaikuttamisen välineenä, Suomessakin on virinnyt keskustelua kansainvälisten ihmisoikeussopimusten uudelleentulkinnasta.

Guzenina muistuttaa Suomen sitoutuneen ihmisoikeussopimuksiin.

– Tärkeää on kuitenkin kaiken tämän keskellä tiedostaa, kun naapurissa on häikäilemätön johto, joka ei itse kunnioita ihmisoikeussopimuksia ja käyttää hyväkseen hädänalaisia ihmisiä, että pitää pystyä löytämään tilanteen kokonaisuuden huomioivia ratkaisuja. Tarkoitan sitä, että emme tietenkään voi avata rajoja ja sanoa, että tervetuloa tänne vain kaikki, jotka Venäjä omalle puolelleen ylitystä varten kuljettaa. Tämä on ongelma, joka täytyy ratkaista myös laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa.

– Tietenkin ideaali olisi, että Lähi-idän tilanne saataisiin vakautettua ja vähennettyä pakolaisvirtoja. Siksi EU:n ja Suomenkin kehitysyhteistyöhön täytyy löytää sellaiset kulmat, joilla pystytään paitsi vähentämään pakolaisvirtoja myös tekemään maahanmuuttopolitiikkaa, jossa Eurooppaan tulevat olisivat täällä hyödyksi paitsi itselleen myös maalle, jossa asuvat.

Guzenina sanoo pitävänsä hyvin tärkeänä työn tekemisen edellytysten vahvistamista, työhön kannustamista sekä työn suuntaan “lempeästi työntämistä”.

– Ilman näitä tämä kokonaisuus ei toimi. Keskeistä on myös, miten maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset saavat koulutuksen, joka intregroi heidät parhaalla mahdollisella tavalla Eurooppaan ja kunkin maan kulttuuriin ja toimintatapaan. On ihan selvää, että Eurooppa on ikääntyvä maanosa. Kun kuuntelee yritysten hätähuutoa työvoiman riittävyydestä, on selvää, että tätä yhtälöä ei ole vielä kyetty ratkaisemaan aidosti toimivaksi. Tämä on yksi niitä asioita, joita myös EU:n pitää pystyä ratkomaan yhteisesti.