Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Marin: “Kun ratifioinnit kaikissa maissa on tehty, ei mene kuin joitakin tunteja, kun me liitymme Naton jäseneksi”

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Nato-lippu Natoon liittymistä kannattavassa Natoon NYT! -mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä Helsingissä 14. toukokuuta 2022.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mielestä on puolueilta oikea ratkaisu, että lakiesitys Suomen liittymisestä Natoon pyritään käsittelemään eduskunnassa jo tällä vaalikaudella. Marin kommentoi asiaa Pääministerin haastattelutunnilla Yle Radio Suomessa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kertoi perjantaina, että valiokunnassa on yhteinen näkemys siitä, miten Nato-lainsäädännön aikataulun kanssa toimitaan.

Useat puolueet ovat sanoneet kannattavansa sitä, että Suomen kansallinen Nato-lainsäädäntö tehdään valmiiksi tällä vaalikaudella niin sanotusti pöytälaatikkoon.

- Sitten kun ratifioinnit kaikissa maissa on tehty, ei mene kuin joitakin tunteja, kun me liitymme Naton jäseneksi. On hyvä, että (Suomessa) tämä prosessi tehdään etukäteisesti, Marin sanoi Ylellä.

TURKKI ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä sotilasliitossa. Marinin mukaan on Turkin ja Unkarin käsissä, millä tavalla ne ratifioivat jäsenyydet.

- Olemme kertoneet hyvin suoraan, että meidän tahtomme on, että nämä käsiteltäisiin samanaikaisesti ja Suomi ja Ruotsi liittyisivät samanaikaisesti Naton jäseniksi.

Marin totesi maiden jakavan saman turvallisuusympäristön. Hänen mukaansa olisi Naton puolustussuunnittelun kannalta ongelmallista, jos Suomi liittyisi jäseneksi ja Ruotsi jäisi ikään kuin Naton eteiseen.

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ovat hiljattain kertoneet uskovansa, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä heinäkuussa Vilnassa järjestettävään sotilasliiton huippukokoukseen mennessä.

Marin ei ottanut Ylellä kantaa kysymykseen siitä, mihin tällainen toiveikkuus Nato-aikataulusta perustuu. Hänen mielestään voi huokaista helpotuksesta vasta sitten, kun puuttuvat ratifioinnit on tehty ja molemmat maat ovat Naton jäseniä.

- Itse huokaisen helpotuksesta vasta siinä vaiheessa, kun tämä prosessi on valmis, Marin sanoi.

MARIN kertoi tukevansa Viron pääministerin Kaja Kallaksen ajatusta siitä, että EU-maat voisivat yhdessä hankkia puolustusmateriaalia Ukrainalle.

Kallas ehdotti kuluneella viikolla EU-huippukokouksessa Brysselissä, että Ukrainan aseavun kohdalla voisi käyttää samantyyppistä mallia kuin koronarokotteiden hankinnoissa.

Ajatuksena on, että EU-maat antaisivat rahat ja komissio hoitaisi puolustusmateriaalin hankinnat. Sen jälkeen puolustusmateriaali lähetettäisiin suoraan Ukrainaan. Näin voitaisiin Kallaksen mukaan vauhdittaa asetoimituksia Ukrainalle.

Kallas myös sanoi, että EU-maiden tulisi antaa Euroopan puolustusteollisuudelle selkeä viesti tuotannon lisäämisestä.

Marin kertoi ehdottomasti kannattavansa sitä, että Euroopassa olisi nykyistä vahvempaa puolustusmateriaalituotantoa.

Hänen mukaansa eurooppalaista puolustustuotantoa täytyy vauhdittaa Ukrainan sodan vuoksi ja myös siksi, että Euroopan pitää vahvistaa omaa puolustustaan.

- Meidän pitää keskustella näistä yhteisistä ratkaisuista, ja itse tuin tuota ajattelua, jonka Viron pääministeri esitti, Marin sanoi Ylellä.

Uutista päivitetty kello 18.58

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE