Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Marin pyysi anteeksi, Halla-aho kommentoi natsikysymystä ja Ohisalo syytti panettelusta IS-tentissä

Lehtikuva

Ilta-Sanomat järjesti tiistaina tentin, jossa olivat paikalla viiden suurimman puolueen puheenjohtajat pääministeri Sanna Marin (sd), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sekä Jussi Halla-aho (ps) ja Petteri Orpo (kok).

Rane Aunimo

Demokraatti

Kysymykset oli pääasiassa laatinut yleisö ja ne koskivat muun muassa entiseen pääministeriin Juha Sipilään kohdistunutta hyökkäystä, Yhdysvaltain poliittista tilannetta ja kuntataloutta.

Kaikki puheenjohtajat tuomitsivat Sipilään kohdistuneen hyökkäyksen.

– Tämä on erittäin vakava teko. Se kohdistuu paitsi kansanedustaja Sipilään yksilönä myös koko eduskuntaa kohtaan. On aivan selvää, että kansanedustajien koskemattomuudesta pitää pitää kiinni. Kaikki fyysinen väkivalta on aina tuomittavaa, Marin sanoi.

Pääministeri pyysi myös anteeksi vuonna 2017 kirjoittamaansa twiittiä, jossa hän kirjoitti, että näyttää siltä, ettei Sipilä ole edustamassa politiikassa isänmaan vaan lähipiirinsä etua.

– Se on ollut kovaa kieltä ja nyt kun katson taaksepäin ja kun katsotaan vaikka Yhdysvaltojen tapahtumia tai tätä viimeisintä hyökkäystä kansanedustaja Sipilää kohtaan tai muutoinkin keskustelukulttuuria joka Suomessakin on esillä ja koventunut, niin on totta että jokaisen meistä pitää jokainen päivä valita olla rakentava ja valita sanansa huolella, koska sanat johtavat myös tekoihin ja tässä kohtaa pyydän tätä twiittiä anteeksi.

Marin kommentoi tentissä myös Twitterin päätöstä sulkea presidentti Donald Trumpin tili.

– Tämä on hankala kysymys monellakin tavalla. Lyhytaikaisena toimena turvallisuuden varmistamiseksi voi olla hyvinkin perusteltua sulkea tili mutta pysyvänä toimenpiteenä tämänkaltainen toimi on aika ongelmallinen. En ole samaa mieltä Trumpin kanssa monestakaan asiasta, enkä pidä siitä tavasta millä hän käyttää sosiaalisen median kanaviaan, mutta pidän kuitenkin aika kovana tekona, että yksittäinen toimija sulkee pysyvästi poliitikon Twitter-tilin. Pidän ehkä enemmän siitä, että varoitetaan twiiteistä ja tehdään faktantarkistuksia ja kerrotaan jos siellä on valheellista materiaalia joukossa. Näinhän on aikaisemmin toimittu.

Halla-aholta puolestaan kysyttiin, milloin tämä aikoo siivota natsit ja äärioikeistolaiset puolueestaan.

– Ehkä tämä on hyvä esimerkki siitä, että leimataan laillisia tavoitteita laillisesti edistävä puolue jonkinlaiseksi väkivaltaiseksi äärijärjestöksi, väitetään että se on natsipuolue. Tämä omalta osaltaan varmasti laskee kynnystä kaikenlaisiin epätoivottaviin ilmiöihin. Me reagoimme asiattomuuksiin puolueessamme omien sääntöjemme puitteissa, olemme tehneet niin tähän asti ja tulemme tekemään niin jatkossakin.

Ohisalo huomautti oitis Halla-aholle, että tämä on itse leimannut vihreät ääriliikkeeksi ja käyttäytynyt muutenkin asiattomasti moneen kertaan.

– Jatkuvasti virheellisin tiedoin panettelet muun muassa minun puoluettani, minua, internetissä. En edes jaksa puuttua niihin jokaiseen väitteeseen ja twiittiin.

Sisäministeriltä puolestaan kysyttiin Greenpeacen edustajien taannoisesta kiipeilystä eduskunnan pylväikössä.

– Oikeushan on tästä antanut oman ratkaisunsa.

Oliko se virhe, juontaja Timo Haapala tivasi.

– Itse tuomitsen kaiken väkivallan. Tuomitsen myös sen, että horjutetaan demokraattisia instituutioita.

Lopulta Ohisalo suostui sanomaan suoraan, että ei kannata Greenpeacen toimintaa, koska järjestö rikkoi toimillaan lakia.

Ulkoministeri Pekka Haaviston tapaus herätti niin ikään keskustelua tentissä, edelleen. Pääministeri Marin sanoi, että vihreät teki tuolloin selväksi, että Haavistosta olisi tullut hallituskysymys, ellei tämä olisi saanut luottamusta.

– Ministeri Haaviston on tehnyt ulkoministerinä pääasiassa hyvää työtä, mutta tässä kohtaa hän teki virheen ja on saanut siitä moitteet, mutta hän on vakuuttanut minulle, että ottaa moitteet vakavasti. Mutta kun olin keskustellut asiasta vihreiden puheenjohtajan kanssa, tulin siihen tulkintaan, että tämä olisi ollut hallituskysymys.

Ohisalo kommentoi asiaa sanomalla, ettei voi olla niin, että toinen puolue päättää toisen puolueen ministereistä. Myös Saarikko sanoi, että politiikassa on ollut hyvä tapa siitä, että jokainen puolue päättää ministereistään, mutta korosti, että pääministeri on asia erikseen, koska tämä vastaa koko hallituksesta.

– Kyllä tämä tapaus aika viivalle vei toisen puolueen luottamuksen ehkä hiukan poikkeuksellisellakin tavalla, koska kyse ei ollut asioista vaan politiikan moraalista ja tekemisen tavasta, perustuslakivaliokunnan asemasta ja sittemmin siihen ympärille luodusta kuvasta, että mistä oikeastaan oli kysymys: lapsista vai ministerin ja virkakunnan toiminnasta.

Puheenjohtaja Orpolta puolestaan kysyttiin tentissä, johtuuko kokoomuksen kannatusvaimeus Orpon itsensä käytöksestä, koska tämä vain arvostelee muita eikä näe ongelmia peilissä.

– Voisin todeta tähän niin, että viime syksyn keskustelu oli kokoomukselle tosi vaikeaa. Meidän mielestämme koronan hoidossa on ollut ongelmia. Saimme tuta sen, että me tai kun minä nostin näitä asioita esille, siitä ei pidetty. Siksi viime viikonloppuna kun omilleni puhuin, sanoin aika avoimesti ja pohdiskelin ääneen, että kokoomukselta odotetaan ja odotan itseltäni kuuluisaa sivistysporvarikäytöstä, muiden arvostamista ja omien mielipiteiden kertomista. Pelkkä se että arvostelee hallituksen työtä, se ei kokoomuksen kannatusta nosta ja olkoon tämä sitten uudenvuodenlupaus ja johtotähtemme: jos eri mieltä olen, sen kerron mutta asioita voi kertoa monella tavalla.

Kuntataloudesta puheenjohtajilta kysyttiin muun muassa sitä, miksi kunnat saivat valtionvarainministeriön arvion mukaan enemmän rahaa kuin menettävät.

– Budjettiriihessä arviot olivat sen kaltaiset, että tämän verran kunnat tarvitsevat, niiden arvioiden pohjalta me toimimme ja tietenkin myös halusimme toimia niin, että kunnat eivät viime syksyn budjettipäätöksissään lomauttaisi ihmisiä tai irtisanoisi työntekijöitä vaan pitäisivät huolta peruspalveluista tällaisena erittäin vaikeana aikana. Edelleen olen sitä mieltä, että hallitus on toiminut niiden tietojen valossa oikein ja on ollut tärkeää tukea kuntia, vaikka jonkin verran on ollut myös ylikompensaatiota. Ei tämä kuntatalouden tilanne kokonaisuutena pitkältä aikaväliltä kovin hyvältä näytä eli jos viime vuodelta on tehty ylijäämiä, niin kyllä ne tullaan käyttämään tänä ja seuraavina vuosina mahdollisiin alijäämien kattamiseen, Marin sanoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Simo Alastalo

Toimituksen kommentit
23.1.2021
Kokoomus havittelee vaalivoittoa – Lissun on syytä olla varuillaan
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE