Puheensa aluksi Marin muistutti soten maaliinsaattamisesta ja käydyistä aluevaaleista.

– Hallitus tukee aktiivisesti hyvinvointialueiden käynnistymistä ja siten sote-uudistuksen toteutumista.

– Sote-uudistuksen lisäksi hallitus on viimeisen kolmen vuoden aikana edistänyt määrätietoisesti hallitusohjelmassa yhdessä sovittuja hankkeita ja uudistuksia. Olemme tehneet useita hyvinvointia, tasa-arvoa, työllisyyttä ja kestävää talouskasvua edistäviä tulevaisuusuudistuksia, Marin sanoi hallituksen toimia kuten oppivelvollisuusiän laajentamisen, perhevapaauudistuksen ja hoitajamitoituksen mainiten.

Marin käsitteli puheessaan myös taloutta. Hän totesi, että Suomen talous on toipunut vuoden 2020 kuopasta nopeasti.

– Työllisiä ihmisiä oli viime vuoden lopussa yli 70 000 enemmän kuin vaalikauden alussa, vaikka välissä on ollut historiallinen talouskriisi.

– Talouden ja työllisyyden jopa yllättävän hyvä kehitys johtuu osin maailmantalouden vahvasta vedosta. Merkittävä rooli on ollut myös onnistuneella talouspolitiikalla. Riittävä tuki ihmisille ja yrityksille sekä kohdennettu elvytys ovat osaltaan pehmentäneet talouden kokemaa iskua ja nopeuttaneet siitä toipumista.

Marinin mukaan pandemian kehitykseen liittyy yhä riskejä ja epävarmuutta eikä kasvua tukevaa politiikkaa tule lopettaa liian aikaisin.

– Vaikka talous kasvaa nyt ripeästi, tulevaisuuden näkymä ei ole muuttunut. Ilmastonmuutos ja luontokato edellyttävät nopeita toimia, Suomen väestö ikääntyy ja talouskasvun ennakoidaan hidastuvan jo lähivuosina. Siksi nyt on oikea aika vahvistaa kestävän talouskasvun ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän edellytyksiä. Vahva, pitkäjänteinen ja kestävä kasvu on myös keskeinen tapa vahvistaa julkista taloutta.

Marin totesi, että koronapandemia on opettanut, että emme ole olleet tarpeeksi varautuneita tämänkaltaisiin kriiseihin.

– Meidän on uudistettava lainsäädäntöämme ja luotava riittävästi työkaluja ennalta mahdollisia tarpeita varten. Osana tätä varautumista olemme käynnistäneet valmiuslain uudistuksen, joka koskettaa laajasti lähes kaikkia hallinnonaloja.

Marin sanoi, että hallitus jatkaa yhteiskunnan kehittämistä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. Hallitusohjelmaa toimeenpannaan antamalla kevätistuntokaudella eduskunnalle 166 esitystä ja syksyllä 122 esitystä. Selontekoja annetaan tänä vuonna keväällä kahdeksan ja syksyllä kuusi.

Hallitus antaa keväällä eduskunnalle esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta.

Koronakriisin aikana on syntynyt paljon hoito- ja hoivavelkaa, jonka purkaminen on seuraavien vuosien aikana Marinin mukaan ensiarvoisen tärkeää.

– Tähän kohdennetaan rahoitusta kestävän kasvun ohjelman kautta noin 400 miljoonaa euroa.

– Annamme eduskunnalle myös esityksen avoimuusrekisteristä, joka parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja luottamusta eri toimijoihin.

– Lisäksi annamme eduskunnalle esityksen translain uudistamisesta. Lainsäädäntöä uudistetaan ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta vahvistavaan suuntaan.

Marinin mukaan hallitus antaa tänä vuonna myös esityksen väärinkäytösten ilmoittajien turvasta ja suojelusta.

– Haluamme varmistaa, että väärinkäytösten ilmoittajat saavat tarvitsemansa suojan ja voivat ilmoittaa väärinkäytöksestä turvallisesti.

Jo lähiviikkoina hallitus aikoo esittää seksuaalirikoksia koskevan kokonaisuudistuksen, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus.

Hallitus antaa eduskunnalle myös esityksen palkka-avoimuudesta ja keväällä esityksen, jolla toteutetaan yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi tehtävät muutokset.

Oppositiopuolueet perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike nyt kritisoivat tänään jättämässään välikysymyksessä hallituksen Suomelle asettamaa hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Marin ei välikysymykseen viitaannut, mutta sanoi tavoitteen olevan, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Keväällä eduskunnalle annettavat kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sekä maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma ovat Marinin mukaan hallituksen keskeisimmät politiiset suuntaviivat 2035-tavoitteen toteuttamiseksi.

– Suomi on oikealla polulla ja näiden linjausten avulla tulemme ilmastotavoitteet saavuttamaan.

Tulevan uuden ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan ja lakiin lisätään Suomelle tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035.

– Ilmastotoimien rinnalla hallitus uudistaa luonnonsuojelulain, vesilain sekä eläinten hyvinvointilain. Huolehdimme ilmastokestävyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuudesta ja jatkamme työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Myös rakennetun ympäristön kannalta tärkeän maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen sekä lunastuslain valmistelu jatkuu. Hallitus antaa myös esityksen energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen käyttöönotosta, Sanna Marin kertoi.

Luonnonsuojeluliitto oli aiemmin kertonut tiedotteessaan, että vesilakia ei ollut mainittu hallituksen uudessa lainsäädäntöohjelmasta. Nyt siis Marin myös senkin mainitsi.

Marin kertoi myös hallituksen EU-politiikasta sekä nosti esiin turvallisuuspoliittisia näkökulmia. Hänen mukaansa hallitus jatkaa aktiivista EU-politiikkaa, jonka perustana ovat yhteiset arvot.

– Tavoitteena on sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä Euroopan unioni. EU:n on oltava vahva globaali toimija ja turvallisuusyhteisö. Samalla unionia ja sen toimintaa tulee aktiivisesti kehittää.

Alkavien valtiopäivien aikana keskeisiä EU-politiikan kokonaisuuksia ovat muun muassa niin kutsutun Fit for 55 -ilmastopaketin neuvottelut, finanssipolitiikan sääntökehikon uudistaminen sekä unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä käsittelevä strateginen kompassi. Strategiseen autonomiaan, terveyskriiseihin varautumiseen sekä yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat myös esillä.

Marin totesi istuntokauden alkavan tilanteessa, jossa Venäjä on kyseenalaistanut Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita.

– Jännitteet Ukrainan läheisyydessä eivät ole vähentyneet ja tilanne on vakava. Venäjä ei peittele valmiuttaan jatkaa Ukrainan painostamista. Tilanne vaatii Euroopan unionilta ja kansainväliseltä yhteisöltä yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä. Mikäli Venäjä ryhtyy uusiin sotilaallisiin toimiin Ukrainaa vastaan, siihen on oltava valmius vastata mittavin pakottein.

– Keskeisin vastuu tilanteen liennyttämisestä ja ratkaisemisesta on Venäjällä. Ratkaisua tulee hakea aktiivisesti vuoropuhelun ja diplomatian keinoin, Marin painotti.

Sanna Marinin mukaan on vielä ennen aikaista sanoa, millaiseksi Euroopan turvallisuustilanne kehittyy tulevina viikkoina ja kuukausina.

– On tunnistettava, että meneillään on pitkäkestoinen kansainvälisen toimintaympäristön muutos, joka vaikuttaa koko Eurooppaan.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on vakaa ja kaikille selvä. Olemme tällä vaalikaudella käsitelleet parlamentaarisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustuspoliittisen selonteon, jotka määrittelevät periaatteemme ja toimintalinjamme tässäkin tilanteessa.

Marinin mukaan jännitteisinä aikoina velvollisuutemme on vaalia ulkopolitiikkamme parlamentaarista perustaa.

– Ylimpänä päätöksentekoelimenä Suomessa eduskunnalla on tässä ensiarvoisen tärkeä rooli. Keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulee käydä avoimesti suomalaisessa yhteiskunnassa ja tässä salissa. Hallitus antaakin vielä helmikuussa pääministerin ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

– Meillä poliitikoilla on suuri vastuu siitä, miten käytämme sanojamme. Demokratiaan kuuluu erilaiset mielipiteet ja niiden reipaskin esiintuonti. Kuitenkin toivon, että nyt alkavalla istuntokaudella voimme kunnioittaa toisiamme, keskustella rakentavasti ja kuunnella toisiamme paremmin.