Pääministeri Sanna Marin (sd.) järjesti vielä tänään tiedotustilaisuuden Kesärannassa, jossa hän avasi neuvottelutuloksen yksityiskohtia.

Marin korosti saavutetun sovun olevan niin Euroopan kuin Suomenkin etu. Suomi tuki lopulta sopua, koska maamme talous on vahvasti kytköksissä Euroopan talouteen ja sen elpymiseen. Marin muistutti, että olemme yhä keskellä vakavaa koronakriisiä ja on myös mahdollista, että tilanne pahenee yhä Suomessakin.

Vaikka Suomi lopulta tuki sopua, Marin painotti myös neuvoteltujen muutosten painoarvoa. Suomi tavoitteli elpymispaketissa lainapohjaisen rahan määrän kasvua suhteessa avustuksiin. Avustuspotti pienenikin 110 miljardilla eurolla.

Marinin mukaan tilanne on nyt se, että saavutetun sovun jälkeen tosiasiallisesti kyseessä ei ole EU-maiden yhteisvastuu tulevista elpymispaketin takia otettavista lainoista vaan kullakin maalla oma enimmäisvastuunsa lainasta. 

Marin  nosti Suomen onnistumisena esiin myös sen, että Suomen maaseuturahat onnistuttiin säilyttämään EU-budjetissa samalla tasolla kuin aikaisemmin. Ensimmäistä kertaa tukea tulee nyt myös Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutuille alueille.

Myös oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen leivottiin osaksi saavutettua kokonaisuutta ja Marin vahvisti median kysyessä olleensa keskeisessä roolissa, kun asiasta neuvoteltiin.

– Tulevaisuudessa yksikään maa ei voi yksin blokata tämän asian eteenpäinviemistä, Marin sanoi.

Siitä, onko oikeusvaltioperiaatetta jatkossa noudatettu vai ei, päätetään tarvittaessa jatkossa Eurooppa-neuvoston kokouksissa määräenemmistöllä eikä yksimielisyyttä enää vaadita. 

Marin vastasi myös kotimaassa kuultuun kritiikkiin siitä, että Suomi säilyy EU:ssa nettomaksajana. Hän muistuttaa Suomen kuuluvan EU:n vauraimpiin maihin. Myös Ison-Britannian lähtö EU:sta lyö oman lovensa EU:n budjettiin. Oletettavaa olikin, että muiden jäsenmaksuosuudet nousevat. Marinin mukaan Suomen asema kuitenkin parantui.

– Suomi on tulevalla kaudella kolmanneksi pienin nettomaksaja, kun tällä kaudella olemme neljänneksi pienin nettomaksaja. Kun otetaan huomioon sekä rahoituskehys että elpymisväline, on Suomi pienin nettomaksaja, Marin esitteli lukuja.

Marin painotti myös, että Suomen maksut elpymisvälineestä pienenivät yli 2 miljardia euroa. Saantopuolella kuitenkin pysyttiin samalla tasolla kuin alkuperäisessä komission esityksessä.

Suomi haki osin pontta omille vaateilleen niin kutsutun nuukan nelikon kanssa Marinin mukaan samalla parantaen onnistuneesti nettomaksuasemaansa suhteessa tämän nelikon maihin. Jäsenmaksukorjauksia Suomi ei kuitenkaan tämän ryhmän mukana vaatinut. Sen sijaan Suomi halusi oman kansallisen kuoren, joka tuotti maaseudulle ja kehitysrahaan mainitun 500 miljoonan euron lisäyksen.

Kriitikoille Marin huomautti, että mikäli Suomi olisi ryhtynyt vaatimaan itselleenkin jäsenmaksupalautuksia, niitä olisi saatu vain murto-osa siitä, mitä nyt kansallisessa kuoressa saatiin.

Marin totesi onnistuneensa kasvattamaan viimeisen neuvotteluyön aikana Suomen saamaa kansalista kuoren rahaa 250 miljoonalla eurolla.

– Taisi olla puoli kahden aikaan yöllä, kun tämä varmistui.

Marin sanoi, että tätä ei Suomelle tarjottu vaan asian eteen joutui luomaan asetelman ja tekemään paljon neuvottelutyötä.

Marin totesi, että Suomi on halunnut EU:n joidenkin maiden saamista jäsenmaksupalautuksista eroon eikä sen katsota olevan reilu tapa hoitaa asioita. Nuukan nelikon ohella Saksa kuuluu palautuksia saavien maiden joukkoon.

– Kun kyse on 27 jäsenmaan yhteisistä neuvotteluista, on aivan selvää, että yksikään maa ei voi sanella lopputulosta. Kyseessä on kompromissin hakeminen. Kaiken kaikkiaan Suomi onnistui hyvin, saavutimme kaikkein keskeisimmät tavoitteet, Marin tiivisti.

– Tämän sovun takia voi seistä selkä suorana.

Financial Times piirsi tänään artikkelissaan Marinista kuvaa tiukkana neuvottelijana. Lehden kuvaamassa neuvottelutilanteessa 750 miljardin potista 450 miljardia olisi jaettu avustuksina. Marin kriisiytti kuitenkin neuvottelut vaatien muilta mailta vastaantuloa.

– Totesin aika suoraan, että emme saavuta sopua,  mikäli toiselta puolelta ei tulla vastaan, Marin vahvisti tänään Kesärannassa ja sanoi, ettei ole pehmeä neuvottelija kuten joissakin kommenteissa on väitetty.

Kuten kuvaan kuuluu, Suomessa oppositiopuolueet ovat kritisoineet sitä, miten Suomi EU-neuvotteluita hoiti. Marin totesi tähän, että kriittinen keskustelu kuuluu asiaan ja sanoin osanneensa odottaa tätä. Kun Suomen saavuttamat luvut tulevat neuvotteluista esiin, Marin totesi uskovansa, että kritiikiltä taittuu pohja.

Hän painotti vielä, että EU:ssa neuvotellussa paketissa on kyse koko Euroopan elpymisestä. Kyse ei ole eurokriisin kaltaisesta tilanteesta. Pienenä vientivetoisena maana Suomelle on Marinin mukaan keskeistä, että Eurooppa toipuu. Elpymisväline huomioi myös talousvaikutukset tämän ja ensi vuoden osalta ja tämän myötä myös vaikutukset maamme vientiin, jonka Marin arvelee pian kohtaavan koronakriisin iskut kuten on jo käynyt vaikkapa palvelusektorille.

Suomessa on myös pohdittu sitä, että onko EU:n nyt hyväksymä ratkaisu askel kohti liittovaltiota. Marin ei vaikuttanut tällaista kehitystä allekirjoittavan. Sen sijaan sillä, miten EU jatkossa kehittää niin kutsuttujen omien varojen saantia, on tähän keskusteluun liittyvä tärkeä kysymys. Marinin mukaan omat varat voivat muuttaa unionia enemmän kuin elpymisrahasto. Marin painotti tämän asian parlamentaarista käsittelyä.

EU-neuvotteluista Marin ei usko jääneen erityisesti hampaankoloon minkään maan osalta eli henki oli hyvä.

– Kyllä jokainen päämies ymmärtää sen, että kun puhutaan rahasta, jokainen on tiukkana ja katsoo oman maan tavoitteita. En usko, että tästä hampaankoloon kenellekään jäi. Mielestäni tämä on kestävä kokonaisuus koko Euroopan kannalta.