Marin totesi Venäjän murentaneen eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen aggressiivisella hyökkäyssodallaan Ukrainaa vastaan.

– Heijastevaikutuksiin lukeutuvat myös Suomen valtion enemmistöomistaman Fortumin tytäryhtiön Uniperin tänä vuonna kohtaamat vakavat vaikeudet.

Marinin mukaan kotitalouksien kohtaama sähkön kallistuminen ja ostovoiman heikentyminen ei pohjimmiltaan palaudu välikysymyksessä esiin nostettuihin EU:n toimivaltakysymyksiin, hiilineutraalisuustavoitteisiin tai hallituksen omistajaohjauksessaan tekemiin viimeaikaisiin päätöksiin.

– Koska tilanne on poikkeuksellisen epävarma, on hallituksella myös valmius päättää uusista toimista.

Jo päätettyihin toimiin lukeutuvat esimerkiksi ylimääräiset indeksikorotukset sekä pienituloisille kotitalouksille suunnattu uusi sähkötuki.

Marinin mukaan hallitus on valmis tarkastelemaan kaikkia yhteiseurooppalaisia keinoja energian hinnannousun maltillistamiseksi ja autoritaarisista maista tuodusta fossiilienergiasta irtautumiseksi.

– Energian kallistumiseen vastaamiseksi komissio on ehdottanut niin kutsuttuun ansiottomaan arvonnousuun puuttumista rajoittamalla tuottoja niiltä sähköntuottajilta, joiden tuotantokustannukset ovat sähkön hinnan asettavan kaasu- ja hiilivoiman kustannuksia alhaisempia. Tuottojen rajoittamisesta saadut tulot ohjattaisiin sähkön loppukäyttäjille.
Tämä windfall-veron kaltainen järjestely toimeenpantaisiin kansallisella tasolla ilman EU:lle siirrettävää uutta toimivaltaa. Suomi on suhtautunut ehdotukseen avoimesti.

MARIN SANOI, että nopeasti noussut sähköjohdannaisten hinta on johtanut ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin. Suomi on vaatinut, että komission tulisi välittömästi tarkastella johdannaismarkkinoiden sääntöjä.

– Päästökaupan tauottaminen puolestaan olisi tehoton keino vastata sähkölaskujen kallistumiseen, sillä päästökauppa ei ole hintojen nousun juurisyy. Päästökauppaan puuttuminen saattaisi vaarantaa järjestelmän vakauden ja ennakoitavuuden, joita tarvitaan kipeästi fossiilittoman energian investointeihin, Marin sanoi.

Suomen kaltaiselle pienelle ja vientivetoiselle maalle sähkön yhteismarkkinoista koituvat hyödyt ovat Marinin mukaan korvaamattomia.

– Yhteismarkkinaa tarvitaan myös tulevaisuudessa sähkön tuontiin huippukulutushetkinä ja toisaalta sähkön vientiin tilanteissa, joissa tuotantoa on yli oman kulutuksen. Irrottautuminen yhteismarkkinasta johtaisi siihen, että Suomessa ei pystyttäisi kaikkina hetkinä toimittamaan sähköä kotitalouksille, yrityksille ja muille yhteiskunnan toimijoille, Marin sanoi.

MARIN PAINOTTI investointeja päästöttömään energiaan.

– Työtä siirtymän edistämiseksi on jo tehty kattavasti muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelmalla ja kevään vihreän siirtymän investointipaketilla.

– Hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa Suomesta ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta ja varmistaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Näistä tavoitteista pidetään kiinni. Energiakriisin oloissa on kuitenkin voitava tarkastella kaikkia mahdollisia energiamuotoja ja ratkaisuja lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi mahdollisuus turpeen käyttöön huoltovarmuuspolttoaineena on varmistettu.

Hallitus on linjannut ydinenergiasta kesäkuussa antamassaan kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Strategian mukaan ydinenergian tärkeä rooli päästöttömänä energialähteenä huomioidaan kansallisesti ja EU-säännöstöä kehitettäessä.

– Työ ydinenergialain uudistamiseksi on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on mahdollistaa lain päivittäminen seuraavan vaalikauden aikana. Uusien teknologioiden, kuten niin sanottujen pienten ja modulaaristen reaktoreiden mahdollistaminen tulee tässä työssä arvioida, Marin sanoi.

PUHUESSAAN FORTUMISTA Marin totesi, että Fortumin hallituksella on yleistoimivalta päättää Fortumin liiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä, myös yrityshankinnoista ja -myynneistä. Fortumin hallitus on myös toimivaltainen päättämään tytäryhtiöönsä liittyvistä tytäryhtiölainoista ja sen puolesta annettavista vakuuksista.

– Fortumin hallitus ja johto tekivät aikanaan valintoja. Jälkikäteen katsottuna osa näistä strategisista valinnoista on osoittautunut virheiksi, Marin sanoi.

– Venäläiseen kaasuun perustuvan liiketoimintansa johdosta Uniper ajautui ulkopuolista tukea edellyttäviin vakaviin vaikeuksiin vain kuukausia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, hän jatkoi.

Marin painotti, että neuvotteluosapuolina kesän keskusteluissa olivat Fortum, Uniper ja Saksan valtio.

– Valtio-omistajan edustaja on ollut jatkuvasti tietoinen neuvotteluprosessista ja -strategiasta. Lisäksi valtio-omistajan edustaja on ollut yhdessä Fortumin ja sen neuvonantajien kanssa sovitun neuvottelustrategian mukaisesti läsnä tietyissä neuvotteluissa. Yhteyttä on pidetty myös poliittisella tasolla. Kontaktointien ajoitusta ja sisältöä on valmisteltu yhdessä omistajaohjauksen, yhtiön sekä sen neuvonantajien kanssa.

SYYSKUUN LOPPUPUOLELLA Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat periaatesopimuksen ratkaisusta, jonka seurauksena Saksan valtiosta tulee Uniperin enemmistöomistaja.

– Valtio-omistaja asetti neuvotteluille selkeitä tavoitteita. Yksi niistä oli, että Fortumin tai Suomen valtion oman pääoman ehtoista lisärahoitusta ei tule myöntää osana ratkaisua, ja että Uniperille annetut lainat sekä takaukset palautuvat vahvistaen Fortumin tasetta ja likviditeettiä. Ratkaisu mahdollistaa Fortumille sodan aiheuttamien tappioriskien rajauksen sekä keskittymisen ydinliiketoimintaansa, Marin totesi.

Puheensa lopuksi Marin totesi vielä, että käsillä oleva kriisi johtuu fossiilisten polttoaineiden hinnan rajusta noususta ja saatavuuden heikentymisestä.

– Akuutin tilanteen hoitamisen lisäksi meidän tulee kasvattaa omavaraisuuttamme ja puhtaan energian tuotantoa. Kotimaiseen päästöttömään energiaan panostaminen on ollut Suomen pitkäaikainen linja jo vuosia. Voimme pitää sitä onnistuneena politiikkana, josta kiitos kuuluu myös edeltäneille hallituksille.

– Haavoittuvuuksia ja niistä irrottautumista tulee tarkastella yhdessä myös eurooppalaisella tasolla. Jo pian akuutin kriisin jälkeen Euroopan unionin on oltava nykyistä omavaraisempi ja kyvykkäämpi toimimaan riippumatta sellaisten maiden vaikutusvallasta, jotka eivät jaa yhteisiä arvojamme.