Voisiko olla kyse siitä, että viisas yksilö kykenee ja haluaa käyttää laajaa tietopohjaansa ja elämänkokemustaan hyödyttääkseen lähipiiriään, yhteisöään ja sitä kautta koko yhteiskuntaa? Matti Linnanahteeseen tällainen määritelmä sopi poikkeuksellisen hyvin.

Matin elämänkaari katkesi yllättävään ja äkilliseen sairauteen Turussa 24. kesäkuuta 2019. Hän ehti täyttää 70 vuotta vain muutama päivä ennen poismenoaan.

Matti kirjoitti ylioppilaaksi kotipaikkakunnallaan Nurmijärvellä. Edessä oli uravalinta. Nuoren miehen uteliaisuus, kokeilunhalu ja orastava kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin palkittiin vuonna 1974 vakituisella pestillä Aimo Kairamon päätoimittamassa SDP:n pää-äänenkannattajassa Suomen Sosialidemokraatissa.

Muutaman vuoden päässä odottivat poliittiset tehtävät. Matti Linnanahde toimi liikenneministeri Matti Puhakan poliittisena sihteerinä Kalevi Sorsan IV hallituksessa 1983-1984. Vuonna 1987 hänet palkattiin SDP:n puoluetoimistolle eri tehtäviin ja lopulta poliittisen osaston päälliköksi. Hän ehti toimia kolmen puheenjohtajan Pertti Paasion, Ulf Sundqvistin ja Paavo Lipposen alaisena. Hänen luonteenpiirteisiinsä kuului ehdoton lojaalisuus. Vaikeina hetkinä sellainen nousi arvoonsa.

Linnanahde palasi journalismin pariin vuonna 1997 kun hänet kutsuttiin Demarin pääkirjoitustoimittajaksi. Itse hän kommentoi tuolloin ”palanneensa kotiin”.

Pääkirjoitustoimittajan työ oli Matille mieluisaa mutta ajoittain myös raskasta. Parhaimmillaan syntyi lehteen saman päivän aikana kaksi pääkirjoitusta ja päälle vielä kolumni. Sen lisäksi akuutista työvoimapulasta kärsineessa toimituksessa hän joutui usein varsinaisen toimenkuvansa ulkopuolisiinkin tehtäviin.

Toimituksessa hän oli ehdoton luottopelaaja. Jos ja kun venettä keikutettiin, Matti oli se, joka yritti pitää veneen suorassa ja vakaana. Työssään hän oli vakaa pohdiskelija ja samalla myös yhteistyön ja joukkuehengen luoja. Meille kollegoille selvisi oikeastaan vasta myöhemmin kuinka merkittävä hiljaisen tiedon siirtäjä hän lopulta oli.

Vuosikymmenten kokemuksellaan Matti pystyi kiteyttämään monimutkaisistakin asiakokonaisuuksista kaikkein oleellisimman juttuihinsa. Hän tunsi politiikan ja yhteiskunnan sisältä ja ulkoa. Lähihistoriaan itsekin osallistuneena hänelle oli kehittynyt vakaumus, jonka mukaan maan asioita piti hoitaa mahdollisimman laajalla yhteistyöllä ja neuvottelemalla. Hän oli viimeisen päälle demokraatti mutta samalla kansallisen eheyden puolustaja. Poliittisen yhteistyön ydin oli sosialidemokraattien ja suurten porvaripuolueiden välinen yhteys.

Viimeiseksi jääneessä Turun Sanomien kolumnissaan (19.6.2019) hän korosti rakentavan oppositiopolitiikan merkitystä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Vaikuttajana Matti Linnanahde ei oikeastaan koskaan jäänyt eläkkeelle. Hän kirjoitti aktiivisesti kolumneja Demokraattiin ja Turun Sanomiin. Hän oli myös aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Matin Twitter-tilin tuhannet seuraajat saivat päivittäin nauttia hänen mehevistä ja osuvista havainnoistaan ja kommenteistaan.

Eläkkeelle jäätyään Linnanahteet hankkivat ”kesämökin” Turun Puutorin varrelta. Pian he huomasivat haluavansa oikeastaan muuttaa Turkuun pysyvästi. Niinpä ”kesämökki” vaihtui vakituiseen asuntoon.

Matti kehui uutta kotikaupunkiaan ”paremmaksi” kuin aikaisempia, Helsinkiä ja Tamperetta. Hän selvästi viihtyi Turussa, turkulaisena yhteiskunta-aktiivina. Siinäkin roolissa hänellä olisi ollut vielä paljon annettavaa.

Mattia jäivät kaipaamaan perhe, sukulaiset ja laaja ystävien joukko.

Kirjoittaja on Matti Linnanahteen ystävä ja entinen työtoveri.