Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Matti Vanhanen haluaa Suomeen turvallisuusneuvoston

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tämän jutun otsikko saattaa hämmentää. Mutta otsikko pitää paikkansa, mikä selviää myöhemmin tästä jutusta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Mediassa on viime päivinä puhuttu muun muassa kriisiryhmästä, nyrkistä ja turvallisuusneuvostosta. Käsitteet ovat myös menneet sekaisin, ainakin mikäli on uskominen eduskunnan puhemiestä Matti Vanhasta (kesk.).

– Tässä valitettavasti nimikkeillä on hyvin paljon myös onnistuttu sotkemaan keskustelua.

Iltalehti uutisoi lauantaina 28.3. kovan skuupin. Sen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö on esittänyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle ajatuksen erillisen turvallisuusneuvoston, niin sanotun nyrkin, perustamista.

Jutun lopussa muistutettiin myös, että vuosina 1924–2000 Suomessa toimi tasavallan presidentin alainen puolustusneuvosto, jonka jäsenten koostumus vaihteli eri vuosikymmenten aikana. Presidentti kutsui haluamansa henkilöt neuvoston jäseniksi. Eräällä tavalla turvallisuusneuvosto ja vanha presidenttivetoinen puolustusneuvosto tulivat näin ollen uutisessa rinnastetuksi.

Toisaalta samaisessa uutisessa puhutaan turvallisuusneuvoston ohella myös ”kriisiolojen johtoryhmästä”. Uutisessa kirjoitetaan, että tasavallan presidentin aloitteen mukaan uuteen kriisiolojen johtoryhmään olisi tullut edustus puolustusvoimista, poliisista, valtioneuvostosta ja esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksesta.

Keskustelussa olivat siis yhtä aikaa niin turvallisuusneuvosto, puolustusneuvosto kuin kriisiolojen johtoryhmä ja kaikki termit tarkoittavat oikeastaan vähän eri asiaa.

Pääministerivetoisen järjestelmän kannalla?

Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö sitten itse tuli asiassa julkisuuteen, hän kertoi oman versionsa siitä, mitä hän oli esittänyt. Niinistö puhui kriisiryhmästä käyttäen myös sanaa nyrkki.

Presidentin mukaan kriisiryhmäesityksessä ei ole kyse siitä, että haluttaisiin perustaa päätöksiä tekevä uusi elin.

– Haluaisin korostaa, että missään vaiheessa ei ole minun korviini sattunut, että kukaan ajattelisi, että se olisi päätösvaltaa käyttävä, vaan nimenomaan apuelin hallitukselle, Niinistö sanoi Iltalehdelle.

– Ainakaan minulla ei ole ollut minkäänlaista ajatusta, että presidentti tai presidentin kabinetti olisi mitenkään osallinen siinä, Niinistö lisäsi.

Kun Niinistö sanoi näin, samalla tuli ilmi, ettei hän itse katso ajaneensa Suomeen ainakaan turvallisuusneuvoston saati vanhanmallisen puolustusneuvoston perustamista.

Myöhemmin Iltalehden haastattelussa Matti Vanhanen kuitenkin kertoo sanoneensa tasavallan presidentti Sauli Niinistölle seuraavasti:

– Olen sanonut hänelle, että olen pääministerivetoisen järjestelmän kannalla.

Lausunto herättää kysymyksen, onko Niinistön agendalla kuitenkin ollut vieläkin suurempi kaavailu kuin vain kriisiryhmän ajaminen, vaikka toki sekin on painavaa toimintaa tasavallan presidentin suorittamana hallituksen suuntaan.

Tällaista käsitystä Vanhasella ei ole, vaan Niinistö on ajanut nimenomaan kriisiryhmää. Kyse ei siis ole esimerkiksi turvallisuusneuvostoa siinä mielessä kuin siitä on Suomessa totuttu keskustelemaan.

Vanhasen käsitys on myös se kuten Niinistö on itsekin sanonut, ettei presidentti ole missään vaiheessa ollut esittämässä itseään tai kabinettiaan mukaan mihinkään johtoryhmään.

”Sanotaan, että siinä on samoja elementtejä.”

Miksi Vanhanen sitten painotti Iltalehdelle pääministerivetoisuutta, syntyi hänen itsensä mukaan siitä, että monet muuhun taustakeskusteluihin osallistuneet olivat luonnehtineet Niinistön avausta koronakriisin johtoryhmäksi – joka siis olisi enemmän kuin kriisiryhmä.

– Siihen kommenttini on ollut, että kannatan vahvasti pääministerivetoista mallia, jossa ei ole rinnakkaista johtoa olemassa. Sen täytyy olla linjaorganisaatiossa, jonka huipulla on pääministeri.

Vanhasen mukaan mallin täytyy täyttää ne perustelut, jotka on julkaistu pääministeri Marinin julkaistussa pääministerin kirjeessä presidentille. Presidentin ja Marinin kirjeet julkaistiin parin päivän jälkeen Iltalehden alkuperäisestä uutisesta.

Päätösten on tärkeä perustua virkavastuulla valmistelluille esityksille, joiden tukena on kattava tilannekuva ja operatiivinen ennakointikyky. Samalla vastuusuhteiden tulee säilyä selkeinä, niin valtioneuvoston vastuun kuin yksittäisen valmistelijan virkavastuunkin”, Marin muun muassa paaluttaa 26.3. vastauskirjeessään tasavallan presidentille.

Vanhanen tarkentaa vielä, miksi puhui presidentille pääministerivetoisen järjestelmän puolesta.

– Kommentti oli siis enemmänkin niihin ajatuksiin, että olen presidentin ulkopuolelta kuullut muiden kehittelevän ajatusta johtoryhmästä. Se olisi vähän kuin linjan ulkopuolelta eli siinä olisi virkavastuulla toimivien kansliapäälliköiden ja valmiuspäälliköihin nähden ulkopuolisia.

Vanhasen mukaan hänen tietämissään keskusteluissa ei ole puhuttu tällaiseen johtoryhmään tulevien nimistä. Kyse on ollut puhemiehen näkemyksen mukaan pikemminkin ajattelutavasta, jossa voisi olla jokin muista päättäjistä koostuva johtoryhmä, joka ottaisi tilanteen haltuun.

Tällaisesta Vanhanen ei ole siis kuitenkaan nimenomaan Niinistön puhumana kuullut. Vanhanen sanoo, että Niinistö on puhunut enemmänkin asiantuntijaryhmästä, mutta katsoo samalla myös niin, että Niinistönkin puhe on tullut lähelle samaa, jota Vanhanen on nyt ikään kuin ulkopuolelta tulevana toppuutellut.

– Sanotaan, että siinä on samoja elementtejä kuin joissakin pohdinnoissa, joita politiikan sivusta on kuullut.

Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä”, Niinistö esimerkiksi sanoi kirjeessään Marinille.

Vanhanen: Hallitus teki ratkaisut omilla ehdoillaan.

Ylipäätään Vanhanen summaa, että hänelle on tullut tarve reagoida siksi, että valtioelinten välinen työnjako täytyy pitää selkeänä, kun julkisuudessa on ollut asiasta eri käsityksiä.

– Ei ole tavallista, että valtioinstituutiot – hallitus, presidentti, eduskunta – lähestyvät toisiaan ehdottamalla, miten toisen pitää toimia, Matti Vanhanen lausui tänään Radio Yle 1:n Ykkösaamu-ohjelmassa Sauli Niinistön Marinille lähettämästä kirjeestä.

Vanhanen sanoo Demokraatille, että jokaisen instituution pitää pystyä itse arvioimaan tapansa, miten toimintaa organisoidaan. Eduskunnan puhemiehenä hän viittaa tässä yhteydessä aivan erityisesti hallituksen ja eduskunnan työnjaon toimivuuteen.

Tänään hallitus ilmoitti eri toimista, joilla se terävöittää koronan vastaisen toiminnan organisaatiotaan. Hallitus muun muassa perusti uuden operaatiokeskuksen.

Tämän varmasti presidentti Sauli Niinistökin on noteerannut. Puhuihan hän operatiivisesta johtamisesta kirjeessään Sanna Marinille.

Kovat päätökset eivät kuitenkaan yksin riitä, on johdettava myös operatiivisesti ja huolehdittava, että kokonaistilanne on vähintään tiedossa, mieluiten hallittavissa”, Niinistö kirjoitti kirjeessään.

Puhemies Vanhanen toteaa tämän päivän hallituksen päätöksien toteutuneen selkeästi osana linjaorganisaatiota pääministeri Marinin kanslian alaisuudessa.

Vaikka operaatiokeskus perustettiin nyt, Vanhanen huomauttaa myös, ettei se tarkoita sitä, etteikö hallitus olisi johtanut jo tätä ennenkin operatiivisesti koronan vastaista työtä.

– Tässä on valtava määrä toimeenpanoa tehty tähänkin asti.

– Minusta tärkeää on, että hallitus on selkeästi tehnyt omaan johtamiseensa liittyen ratkaisuja omilla ehdoillaan, Matti Vanhanen sanoo.

Vanhanen toteaa myös, että toivottavasti tämä (tänään tehdyt päätökset) vastaavat myös sitä, mikä presidentilläkin oli poikkeuksellisessa kirjeessään tavoitteena.

Kun Matti Vanhanen oli tänään Yle radio 1:n Ykkösaamu-ohjelmassa, hän näki mielenkiintoisesti, että tasavallan presidentti on kirjoittaessaan pääministeri Marinille sittemmin julkaistua kirjettään tiedostanut, että kirje on asiakirjana julkinen.

Kuulija saattoi varmasti tulkita Vanhasen puhetta myös niin, että Niinistö olisi kirjettä kirjoittaessaan tiennyt asiakirjan tulevan aikanaan julki.

– Se jäi minulla tarkoituksella kyllä retoriseksi huomioksi, Vanhanen sanoo.

Hän kieltäytyy vastaamasta Demokraatille siihen, katsooko hän itse Niinistön tienneen näin käyvän.

– En vastaa.

Niinistö ei kannattanut turvallisuusneuvostoa.

Sitten turvallisuusneuvostoon, joka aina silloin tällöin nousee esiin suomalaisessa poliittisessa keskustelussa.

Silloinen presidenttiehdokas Matti Vanhanen esitti viimeksi kesällä 2017, että Suomeen perustettaisiin turvallisuusneuvosto. Vanhanen totesi tuolloin myös, että perustuslain uudistamisen yhteydessä tehtiin aikanaan virhe, kun puolustusneuvosto lakkautettiin.

Neuvosto toimisi pääministerin puheenjohdolla ja tarjoaisi säännöllisen kokoontumispaikan, jossa luontevasti korkein poliittinen johto ja korkein virkamiesjohto mahdollisine vaihtuvine asiantuntijoineen kävisi vuoropuhelua ja kaikki keskeiset toimijat pysyisivät ajan tasalla, Vanhanen visioi 2017.

Tuolloinkin hän painotti pääministerivetoisuutta, kun taas kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) myöhemmin samana vuonna liputti Demokraatissa presidenttivetoisen turvallisuusneuvoston puolesta.

Huomattavaa on, että tuolloin Demokraatille asiaa kommentoinut tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei lämmennyt turvallisuusneuvostolle. Niinistö kertoi olevansa tyytyväinen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisen kokouksen TP-UTVAn työskentelyyn.

Matti Vanhanen on edelleen pääministerivetoisen turvallisuusneuvoston kannalla. Perustelussa heijastuu laajan turvallisuuden käsite:

– Ajatus oli se, että monipuolistuviin kriiseihin, jotka ovat ulkosuhteiden ja sisäisten asioiden maastossakin, tarvittaisiin yhteiselin, joka kokoaisi säännöllisesti keskeiset turvallisuusalan viranomaiset ja poliitikot. Se ei olisi päätöksentekoelin eikä operatiivinen elin. Se kokoaisi yhteen ihmiset, joiden pitää kyetä sektorirajojen yli analysoimaan sellaista kehitystä, jolla voi olla vaikutusta meidän kokonaisturvallisuuteen, Vanhanen toteaa.

Tämänkaltaisessa elimessä voisi Vanhasen mallissa olla myös presidentti.

Tullaan palaamaan.

Millaisia asioita Vanhasen kokonaisturvallisuutta analysoiva keskustelufoorumi sitten käsittelisi pääministerin johdolla. Vanhanen nostaa esiin esimerkiksi kyberturvallisuuden ja hybridivaikuttamisen.

Vanhanen muistuttaa nostaneensa turvallisuusneuvoston keskusteluun jo omana pääministeriaikanaan osin niin kutsutun Arctic Sea -laivan kaappaustapauksen takia.

Vanhanen kertaa, miten Suomessa kaappausta käsiteltiin puhtaasti poliisiasiana, vaikka tapahtumilla oli selkeä kansainvälis-poliittinen yhteys. Esimerkiksi tätä tapausta olisi voitu puida turvallisuusneuvostossa, jossa olisi ollut niin poliisijohtoa, sotilastiedustelun edustusta, keskeisiä poliitikkoja kuin mahdollisia muita viranomaisia.

– Turvallisuusneuvoston tehtävä ei olisi ohjeistaa eikä linjata asioita vaan auttaa turvallisuuden kanssa tekemisissä olevia viranomaisia ymmärtämään kokonaisuutta, Vanhanen sanoo.

Sitäkään Vanhanen ei sulje pois, että myös nyt käynnissä oleva pandemia voisi eri ulottuvuuksineen olla tämänkaltaisen turvallisuusneuvoston käsittelyssä.

Hän kuitenkin painottaa, ettei tällä hetkellä pandemian velloessa ole tuomassa turvallisuusneuvostoa keskusteluun.

– Arvelen, että lähivuosien aikana, kun kyberuhkien tai hybridivaikuttamisen maailman paneudutaan, tulee tarve tämäntyyppisen yhteistyön lisäämiseen. Itse uskon siihen, että tähän tullaan muodossa tai toisessa palaamaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Pääkirjoitukset
28.5.2020
Kainosteluunkaan ei ole syytä: SDP on nyt monella mittarilla Suomen selvästi suosituin puolue
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE