Politiikka

Entinen ulkoministeri väläyttää Suomeen laaja-alaista turvallisuusneuvostoa – ”Presidentti kuskin paikalla”

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Entinen ulkoministeri, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) ehdottaa Suomeen laaja-alaista turvallisuutta käsittelevää neuvostoa.

– Meillä on niin laaja kenttä kaikkine uusine ilmiöineen tässä ajassa, että pitäisi olla laaja-alainen turvallisuutta pohtiva neuvosto, Kanerva toteaa Demokraatille.

Hän sanoo, että asia on ajatuksen asteella eikä hän lähde kovin konkreettisesti luettelemaan, keitä turvallisuusneuvostossa voisi olla edustettuna.

– Turvallisuuden kentän moninaistuminen merkitsee sitä, että turvallisuusasiaa täytyy katsoa puolustuspolitiikan ja turvallisuuspolitiikan vinkkelistä, mutta siinä on myöskin vähän hybridimaailman aikana muitakin vaatimuksia, Kanerva toteaa.

Tavallaan turvallisuuden kenttä voitaisiin laaja-alaisemmin ottaa haltuun?

– Juuri niin, Kanerva vastaa.

”Tuntuisi aivan nurinkuriselta, jos presidentti ei olisi kuskin paikalla.”

Entinen pääministeri, keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ehdotti heinäkuussa, että Suomeen pitäisi perustaa turvallisuusneuvosto, jossa poliittinen ja virkamiesjohto voisivat pääministerin johdolla käydä keskustelua. Muun muassa SDP:n kansanedustaja ja sittemmin presidenttiehdokkaaksi valittu Tuula Haatainen torppasi tuolloin Vanhasen esityksen presidentin valtaoikeuksia kaventavana.

Vanhasen mielestä oli virhe lakkauttaa Suomesta puolustusneuvosto, kun perustuslakia uudistettiin. Sotilas- ja turvallisuuspoliittinen puolustusneuvosto toimi Suomessa kymmeniä vuosia presidentin alaisena.

Tuolloin Ilkka Kanerva kertoi pitävänsä puolustusneuvoston lakkauttamista virheenä. Hän kuitenkin katsoi, ettei neuvoston perustaminen olisi nykyaikaa.

Kanerva lähestyy ajatusta nyt toisesta kulmasta. Kun Vanhanen puhui pääministerivetoisesta neuvostosta, hänellä on nyt mielessään presidenttivetoinen turvallisuusneuvosto. Hän muistuttaa, että perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

– Jos on turvallisuusneuvosto, se on joka tapauksessa niin keskeinen elin, että tuntuisi aivan nurinkuriselta, että presidentti ei olisi kuskin paikalla siinä. Presidentille kuuluu se kuskin paikka. Suomessa se antaisi laajemman asetelman reagoida ja tunnustella koko turvallisuuskenttää. Tämä on vain ajatus meidän päätöksentekojärjestelmään ja rakenteeseen liittyen, hän sanoo Demokraatille.

Hybridiedustus voisi olla mukana.

Kanerva pohtii, että presidentin johdolla toimivan turvallisuusneuvoston lähtökohta olisi yhtäältä puolustusneuvosto-tyyppinen.

– TP-UTVA on toinen ulottuvuus, mutta sitten että katsottaisiin myös näiden uusien uhkien perään, että mitä ne edellyttävät.

TP-UTVA on ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteistä kokous.

Voisiko mukana olla edustus Suomessa sijaitsevasta uudesta hybridikeskuksesta.

– Totta kai. Mutta en minä nyt lähde sanomaan, ketkä ministerit, ketkä johtavat virkamiehet. Sekä virkamiesten, että ministerien täytyy olla ykkösketjun ihmisiä. Sen takiakin siihen presidentti kuuluu minusta ohjaksiin.

Soini: ”En suoralta kädeltä uusia instituutioita kaipaa”.

Turvallisuusneuvosto-asia ponnahti esiin tällä viikolla budjettikeskustelussa käsiteltäessä ulkoministeriön alaan kuuluvia asioita.

– Se peruskysymys kuuluu niin, että katsooko ministeri, että tämänhetkinen Suomen oma poliittinen ja virkamiesvalmistelu keskenään on sellaista, sillä tavoin laajan turvallisuuden uhat huomioon ottaen, etteikö saattaisi olla tarvetta tietyntyyppisen turvallisuusneuvoston perustamiseen Suomessa, joka toimisi tasavallan presidentin johdolla, Kanerva muotoili tiistaina täysistunnossa kysymyksensä ulkoministeri Timo Soinille (s.).

– Laajan turvallisuuspoliittisen keskustelun kautta. Nythän meillä ovat täällä käyneet ulko- ja turvallisuuspoliittinen, puolustuspoliittinen sekä sisäisen turvallisuuden selonteko. En suoralta kädeltä uusia instituutioita kaipaa, Soini vastasi.

Tämän jälkeen kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) palasi vielä Kanervan ehdotukseen.

– Yhdyn siihen, että rauhan oloissa, rauhallisena aikana Suomen ulkopolitiikan osalta olisi hyvä käydä tämä päätöksentekojärjestelmä lävitse. Kun tästä turvallisuusneuvoston aloitteesta, johon edustaja Kanerva viittasi, on julkisesti puhuttu useampia puheenvuoroja, niin soisi, että voitaisiin myös käsitellä tämä asia hallituksen ja eduskunnan kesken eikä vain julkisesti. Se on sen väärti, hän lausui.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat