Valtioneuvos, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) luennoi ja vastaili kysymyksiin keskustan Jyväskylän puoluekokouksen noin tunnin kestäneessä oheistilaisuudessa viikonloppuna.

Vanhaselle oli selvästi kertynyt paljon sanottavaa päivän politiikan isoihin linjoihin. Finanssipolitiittisista kysymyksistä hän tarttui etenkin verotukseen.

Hän suorastaan totesi pelkäävänsä, että työn ja ja pääoma- ja varallisuuserojen kasvu on teemana yksi tuleva realiteetti politiikassa. Hän nosti esiin ranskalaisen ekonomisti Thomas Pikettyn ja tämän kirjallisen työn.

– Itse asiassa varoittaisin kyllä tätä nykyistä hallitusta siitä, kun he tekevät aika kovia leikkauksia, jotka kohdistuvat hyvin moniin voimakkaallakin tavalla. Sitten erityisesti pääoman osalla, verotuksen osalla ovat olleet tavattoman tiukkoja. Itse asiassa ovat edustaneet samaa kantaa kuin minä vuosikymmenten ajan, että pääoma on hyvä käyttää investointien rahoittamiseen. Mutta tällaisessa tilanteessa, jossa tehdään rajuja leikkauksia ihan yhteiskunnan perustoimintoihin, olisiko nyt kuitenkaan ollut ihan väärin, että tehtäisiin jokin prosentin kymmenyksen tai prosentin muutos myös pääoman ja varallisuuden, pääomatulojen puolella? Vanhanen kyseli Orpon hallituksen toimiin viitaten.

Hän arveli, että hallitus on synnyttämässä tiukkuudellaan asetelmaa, jossa pääoman verottaminen ja varallisuuserot voivat olla tulevien vaalien pääkysymyksiä. Vanhasen pitää varmana, jos vasemmiston puolueet menestyvät vaaleissa, että ne asettavat hallitusneuvotteluissa tiukat ehdot pääoman verottamiselle

– Olisi parempi, että tehtäisiin sellaisia muutoksia, jotka ihmiset kokevat myös oikeudenmukaisiksi. Vaikeita ratkaisuja tehtäessä on tärkeätä, että päättäjät tekevät päätöksiä, jotka kolahtavat myös niin sanotusti omien nilkkaan. Se antaa uskottavuutta ja tuo oikeudenmukaisuuden tunnetta. Nyt tällä kertaa näin ei ole tapahtunut. Veikkaan, että nykyiset hallituspuolueet tulevat tästä vielä kärsimään, Vanhanen totesi.

HÄN puhui myös liikenteen verotuksesta ja summasi, miten vihreän siirtymän ansiosta liikenteen verot alenevat miljardeilla lähivuosien aikana.

Liikenteen verotuksessa ei kuitenkaan valtioneuvoksen mielestä tapahdu tarpeeksi.

– Tällä hallituskaudella siinä ei tapahdu mitään ja sitten sanoisin, että ollaan jo myöhässä. Ei sitä pottia enää liikenteeltä sen jälkeen saada, Vanhanen suri.

Hän ennakoi, että joudutaan etsimään tavat, joilla muista veromuodoista kerätään vähintään miljardi tai kaksi pelkästään liikenteen verotukseen syntyvän aukon kattamiseksi.

– Ylipäätään verotuksen kohdalla tuijottaminen siihen, että kokonaisveroaste ei saa yhtään pudota, tilanteessa jossa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet kasvavat, on jotenkin ihan väärästä maailmasta, Vanhanen totesi.

Verotusta pitäisi pohtia siltä kantilta, miten se haittaa mahdollisimman vähän työllisyyttä ja kasvuinvestointeja.

– Itse asiassa kokonaisveroprosentista, kun se on laskemassa muutenkin, ei pitäisi tehdä opinkappaletta, että se on jokin poliittinen kysymys, laskeeko se vai ei. Kyllä meillä yhteiskunta on olemassa sen takia, että muun muassa sairaista ja muistinsa menettäneistä pidetään huolta. Ja se on meidän muiden tehtävänä huolehtia siitä, että tämän alan palvelut rahoitetaan, Vanhanen paalutti.

HÄN pohti myös eurovaaleja ja poliittista vaikuttamista. Vanhasen mukaan ajalle on tyypillistä, että aktiivinen vähemmistö saattaa dominoida keskustelua ja myös vaalituloksia.

Hän viittasi vasemmistoliiton menestykseen eurovaaleissa.

– Paljonkos he saivat lopulta kaikkien äänioikeutettujen äänistä? 17 prosenttia on 42 prosentin äänestysprosentilla laskettuna noin 8 prosenttia ja Li Anderssonin (vas.) äänipotti taitaa olla jossakin 6 prosentin paikkeilla. Mutta se sai valtavan henkisen vaikutuksen eurovaalien jälkeen – loppujen lopuksi aika pieni porukka. Tietysti samaa voi sanoa kokoomuksesta. 10 prosenttia koko äänestäjäporukasta antoi tuen kokoomukselle. Kokoomus dominoi tällä hetkellä suomalaista politiikkaa. Siitä saavat oikeastaan itseään syyttää ne ihmiset, jotka eivät äänioikeuttaan käyttäneet.

Vanhanen arveli, että vasemmalla ja vihreissä näyttää olevan noin 100 000 äänestäjän joukko, joka liikkui viime eduskuntavaaleissa SDP:n suuntaan, eurovaaleissa Anderssonin suuntaan ja myös vihreiden Pekka Haavistoa on äänestetty vuorollaan.

Vanhanen ei kuitenkaan usko, että mainittu joukko olisi nyt sitoutunut vasemmistoliittoon.

VANHANEN ehti sanoa sanan myös väestöpolitiikasta, Itä-Suomesta, EU:sta sekä valmisteilla olevasta rajalaista eli niin kutsutusta käännytyslaista.

Hän näkee, että keskustan ei pidä vilkuilla sivuille perussuomalaisten ja hallituksen suuntaan, vaan omaksua maahanmuuttopolitiikassa myönteinen kanta. Syntyvyyden noususta ei ole nopeaksi ratkaisuksi tilanteeseemme, jossa väestön uusiutumisen kanssa on kiire.

Vanhanen muun muassa suorastaan ylisti Peter Vesterbackan käynnistämää työtä siinä, miten Suomeen tuodaan opiskelijoita ammattikouluihin ja lukioihin muualta maailmasta. Kaikki eivät jaa Vanhasen yltiöpositiivista käsitystä toiminnasta.

Opiskelijoita tulee Vanhasen mukaan Vesterbackan hankkeesta niihin kouluihin, joissa on avoimia paikkoja.

– Eli juuri aluepoliittisesti oikealla tavalla, ja niille alueille, joissa työvoimapula estää monen yrityksen investointihankkeet ja ylipäätään kasvun.

Vanhanen totesi lisäksi, että nykyinen hallitus on tekemässä korvaamattoman virheen, jos he ajavat läpi säännön siitä, että työperäisen maahanmuuttajan olisi etsittävä vain kolmessa kuukaudessa uusi työ.

– Eihän kukaan kolmessa kuukaudessa pysty noin vain (töitä) saamaan ja vielä muualta tullut ihminen, jolla ei ole verkostoja valmiiksi olemassa.

Vanhasen mukaan tilannetta ei lievitä se, että se erityisosaajilla aika tuplattaisiin kuudeksi kuukaudeksi.

– Vaativia töitä tehneet eivät kovin paljon vilkaisekaan sellaiseen yhteiskuntaan, joka sanoo heille jo tullessaan, että jos jäät työttömäksi ja olet puoli vuotta, niin ulos. Heitä pitää pikemminkin auttaa, jos he joutuvat työttömiksi.

ITÄ-SUOMEN tilanne murehduttaa valtioneuvosta.

– Osaatteko mainita ainuttakaan ministeriötä, jossa ministeriön sisäiset menot olisi katsottu, että mitä voitaisiin toiminnoista tai rahoista siirtää etelästä tai lännestä itäiseen Suomeen? hän kyseli keskustayleisöltä.

Vanhanen puhui myös EU:n toimintakykyisenä pitämisen puolesta. Hän sanoi, että häntä harmitti, että jokseenkin kaikki puolueet pyrkivät eurovaalien alla pikemminkin rajaamaan EU:n mahdollisuuksia erilaisilla ennakkoehdoilla kuin tunnustamaan ja näkemään sen, että EU on Suomen kannalta olennainen viiteryhmä.

Vanhasen mukaan myöskään kysymyksestä EU:n velanotosta ei pidä tehdä opinkappaletta. Hän sanoi, että velka on taloudessa yksi käytännön väline ja sille ei pidä antaa “kauheata ideologista luonnetta”.

Hän kertasi olleensa aikanaan viisi vuotta Suomen edustajana hallitustenvälisessä konferenssissa, jonka tehtävä oli neuvotella EU:n perussopimuksen muutoksesta.

– Voin vakuuttaa, että Euroopassa ei ole juurikaan maita, jotka ajaisivat niin sanottua liittovaltiokehitystä. Ei EU ole muuttumassa liittovaltioksi. Mikä hyvänsä maa voi estää semmoisen välittömästi.

Vanhasen mielestä ei kannata ruveta jarruttamaan tai epäilemään EU:n yksittäisiä sisäisiä päätöksentekoprosesissa sillä perusteella, että pitäisi EU:ta peikkona, josta tulisi liittovaltio.

RAJALAINSÄÄDÄNNÖN Vanhanen tietää olevan vaikea paikka hallitukselle ja eduskunnalle.

Vanhasen mielestä tosiasia on, että kansainvälistä sopimuskenttää ei ole ajateltu siltä kannalta, että joku käyttää hybrdioperaatiossa hyväkseen ihmisten työntämistä maahan.

– Uskon, että Suomi parhaalla osaamallaan tavalla sen lainsäädännön laatii. Se antaa meille kuitenkin välineet vastata, jos tämmöinen ei-toivottu tapahtuma tulee vastaan.

Parhaillaan perustuslakivaliokunnan pöydällä oleva uusi rajalaki eli käännytyslaki olisi luonteeltaan väliaikainen. Se olisi voimassa vuoden voimaantulostaaan.

– Minä olisin toivonut, että se olisi voitu tehdä valmiuslakien logiikalla niin, että hallitus ei saisi vuodeksi täyttä valtakirjaa, vaan hallitus voisi ottaa valmiuslain asetuksella käyttöön. Ensimmäisen viikon se voi(si) toimia omalla päätöksellään, joka on presidentin kanssa yhdessä tehty, mutta sitten (se) vaatii eduskunnassa nopean hyväksynnän ja silloin koko eduskunta ottaisi tilanteesta vastuun – myös tilanteesta jossa liikutaan rajalinjalla suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin, Vanhanen pohti.

Vanhanen vastasi vielä tilaisuuden jälkeen muutamiin Demokraatin tarkentaviin kysymyksiin:

Mitä tarkoitit puhuessasi Thomas Pikettyn “vaarallisuudesta”?

– Piketyn nostama pohdinta ja ajattelutapa on varteenotettava ja valtava. Monet ihmiset innostuvat siitä ja se tulee vaikuttamaan poliittiseen keskusteluun. Nimenomaan varallisuus- ja tuloerojen kasvu. Se löytää jokaisessa maassa vähän niin kuin omat sovellutuksensa, miten siihen tartutaan. Siinä on dynamiittia myös suomalaiseen keskusteluun varsinkin, kun hallitus on suhteessa hänen teemoihinsa valinnut hyvin tiukan yhden linjan, jossa ei tehdä mitään.

Pitäisikö mielestäsi pääomaverotukseen puuttua?

– Minä en omalla urallani puuttunut siihen. Päinvastoin pyrin parantamaan yritysten oman pääoman karttumista. Mutta tällaisessa tilanteessa, jossa tehdään erittäin rajuja leikkauksia yhteiskunnan ihan perustoimintoihin, olisi ollut viisautta myös niin sanotusti omien etuihin vähän puuttua. Se olisi tehnyt paljon suuremman hyväksyttävyyden. Tässä vain arvelen, että nykyinen hallitus joutuu tästä vielä kärsimään, vähitellen sen kritiikki tulee kasvamaan.

Ymmärsinkö oikein, että olet vähän kriittinen sille, että keskusta vastustaa niin pontevasti EU:n yhteisvelkaa?

– Taisin puhua oikeastaan useimmista puolueista. Ei vain se yhteisvelka vaan ylipäätään asenne, jolla eurovaalienkin alla pyrittiin pikemminkin asettamaan rajoituksia, mitä EU:n sisällä saa tapahtua. Siitä ollaan yhtä mieltä, että EU:n pitää keskittyä isoihin asioihin ja pienet asiat jättää kansallisvaltioille. Mutta sitten näissä isoissa asioissa, sillä pitäisi olla välineitä. Ja me emme pysty etukäteen tietämään, mitä tarpeita tulee ja minkälaisia vastattavia tilanteita tulee. Jos sitten niihin reagoidessa joudutaan nojaamaan otettuihin hyviin tiukkoihin periaatteellisiin kantoihin, että ei voida joustaa, niin se on virhe.

Eli olet kriittinen myös keskustalle?

– No olen myös kriittinen tässä joo.