Puhemiehistö piti pian valintansa jälkeen tiedotustilaisuuden.

Matti Vanhanen totesi eduskunnan ja hallituksen sisäänajon tapahtuneen viimeisen puolen aikana ja nyt voidaan edetä täydellä vauhdilla. Eduskuntaa työllistävät muun muassa työllisyystoimet, sote sekä ilmastoasiat.

Vanhanen toivoo, että eduskunnan ja valtioneuvoston toimintaa voitaisiin parantaa niin, että lakiesityksiä tulisi eduskuntaan tasaisemmassa tahdissa eikä ryppäyksittäin. Tämä helpottaisi ajankäytön suunnittelua.

Puhemiehistössä on nyt 3 miestä. Matti Vanhanen muisteli tästä huomautettaessa, että jokin aikaa sitten oli 3 naista.

– Se kertoo, että jokainen valitaan erikseen. Eduskuntaryhmät valitsevat ehdokkaansa. Välillä näin, välillä on enemmän kirjavuutta. Voin vakuuttaa, että olemme kuitenkin hyvin erilaisia, puhemies Vanhanen sanoi.

Kansanedustajien kielenkäyttö on ollut paljon julkisessa keskustelussa. Vanhanen muistutti, että edustajan on käyttäydyttävä arvokkaasti eikä saa käyttää loukkaavaa puhetapaa. Jos näin käy, puheeseen puututaan.

Sanankäyttö on Vanhasen mukaan ollut eduskunnassa paljon maltillisempaa kuin on asiasta syntynyt yleiskuva.

– Tämä ei ole niin pahamainen eduskuntakokoonpano kuin ehkä yleisesti ajatellaan, puhemies heittikin.

Puhemiehenä jatkava Vanhanen sai suljetussa lippuäänestyksessä 171 ääntä. Kuusi äänesti tyhjää.

Puhemiesten vaaleissa annettiin myös protestiääniä. Vanhanen muistutti tähän, että jopa talvisodan aikanakin, kun eduskunta toimi evakossa Kauhajoella, annettiin protestiääniä.

– Se on osa tätä järjestelmää, hän kuittasi.

– Itse äskeisen äänestyksen jälkeen tunnen suurta nöyryyttä, kun vain edustaja Mustajärvi (vas.) sai vain yhden äänen. Koen sen kyllä erittäin suurena luottamuksenosoituksena, Vanhanen sanoi.

Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittu Rinne sai 142 ääntä. 20 äänesti tyhjää ja yksi oli hylätty ääni. Lisäksi Paula Risikko (kok.) sai 4 ääntä ja Juho Eerola 2. Neljä muutakin kansanedustajaa sai hajaääniä.

Kun Rinne joulukuussa valittiin varapuhemieheksi, tuoloin hän sai 101 ääntä. Tyhjiä ääniä annettiin 59 ja yksi ääni hylättiin. Tätä selitti sitä ennen käyty hallituksen erojupakka.

– Tilanne normalisoitui, Rinne totesikin lyhyesti nyt saamastaan äänimäärästä.

Toiseksi varapuhemieheksi valittiin Juho Eerola 150 äänellä. Tässäkin tapauksessa kuusi eri kansanedustajaa sai hajaääniä, 8 äänesti tyhjää.

Puhemiesten tiedotustilaisuudessa nousi esiin myös se, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen eduskunnassa tämän taannoisen “vieraslaji”-puheenvuoron takia.

Matti Vanhanen painotti, että eduskunnalta pyydetään ratkaisua nimenomaan Mäenpään immuniteetista eli edustajan koskemattomuudesta. Mikäli syyttäjä saa eduskunnasta luvan, tämän jälkeen syyttäjä harkitsee nostaako syytteen vai antaako asian raueta. Se, että pyyntö eduskuntaan on lähetetty, ei ennakoi lopputulosta.

Perustuslakivaliokunta tekee asiassa pohjatyön, minkä jälkeen jokainen kansanedustaja joutuu ottamaan immuniteettiin kantaa suuressa salissa.

Vanhanen uskoo, että perustuslakivaliokunnan käsittelyssä nousee esiin kysymys, onko niin, että syyttäjän on ollut pakko pyytää eduskunnalta ratkaisua immuniteettiin myös siinä tapausessa, jos hän haluaisi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen.

– Jos eduskunta ei anna lupaa, silloin asia raukeaa automaattisesti.

Eduskunnassa on käsittelyssä myös ministerivastuuasia Pekka Haavistoon (vihr.) liittyen. Sitä käsittelee perustuslakivaliokunta. Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Mika Niikon Kiina-yhteydet ovat puhuttaneet.

– Näistä kolmesta edustaja Niikon kohdallahan ei ole kyse juridisesta arvioinnista, Vanhanen muistuttaa.

Kyse on siis Niikon kohdalla poliittisesta keskustelusta, jossa julkinen keskustelu on Vanhasen mielestä käypä väline. Vanhasen mukaan Niikko on informoinut tarkasti ulkoasiainvaliokuntaa siitä, mitä hän on tehnyt.

Ylipäänsä Vanhanen painotti, ettei eduskunta ole mikään poliisi, syyttäjä tai oikeuslaitos, vaan jos lakia olisi rikottu, Suomessa se on viranomaisasia.

Juho Eerolalta kysyttiin ajatuksia siitä, että Jussi Halla-aho olisi jo etukäteen kertonut perussuomalaisten äänestyskäyttäytymisestä Mäenpään immuniteettiasiassa.

– Puheenjohtaja Halla-aho todennäköisesti ainoastaan tulkitsi niitä tuntoja, joita hän on saanut keskustellessaan eduskuntaryhmän edustajien kanssa, Eerola sanoi.