Medioiden mukaan aikomuksesta on julkaistu luonnosasiakirja Venäjän hallinnon sivulla. Linkki puolustusministeriön valmistelemaan asiakirjaan ei kuitenkaan auennut varhain keskiviikkona.

Perusteluina muutokselle mainitaan, että rajojen perusteina käytetyt merikartat eivät olleet riittävän tarkkoja, eivätkä ne “vastaa täysin nykyistä geografista tilannetta”.

Asiasta kertoivat aiemmin Suomessa Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat.

Asiakirjaluonnoksen nähneen Ylen mukaan siinä ei vaikuttaisi olevan selventävää karttaliitettä.

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapurusto ja Euraasia -tutkimusohjelman vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau kertoi Helsingin Sanomille, että toteutuessaan muutoksella olisi “poliittisia ja turvallisuusvaikutuksia Itämeren alueelle.” Venäjä loisi hänen mukaansa uuden “harmaan alueen” Venäjän ja lännen rajalle.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak otti asiaan kantaa X-viestipalvelussa. Hänen mukaansa Suomen Merivoimille pitäisi antaa merenkulunvapautta koskeva tehtävä muutoksen kohteena oleville alueille, jotta “Venäjälle osoitetaan, ettei sen unilateraalia ilmoitusta rajojen muuttamisesta Suomenlahdella hyväksytä.”

Venäläisen talouslehti RBK:n mukaan Venäjän ulkoministeriötä on ohjeistettu viemään kopiot uusista kartoista YK:n pääsihteerille. Mahdollisten muutosten odotettaisiin lehden mukaan tulevan voimaan ensi vuoden tammikuussa.

Toistaiseksi ei ole selvää, mitä Venäjän aikomukset tarkoittaisivat käytännössä.

PROFESSORI Teivo Teivaisen mukaan luonnoksen merkitystä on vielä vaikea arvioida, mutta hän sanoi sen voivan olla vastalause keskustelulle Venäjän öljyliikennettä hoitavien tankkerien rajoittamisesta Tanskan salmissa. Suomen ulkoministeriökin on näkyvästi osallistunut keskusteluun asiasta.

Teivainen muistutti brittiläisen Guardian-lehden uutisoineen vasta eilen siitä, että Suomi ja Britannia olivat keskustelleet siitä, kuinka Venäjän öljykauppaa hoitavien tankkerien liikkumista voitaisiin rajoittaa.

-  Tämä luonnos ei tietenkään ole vastaus ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) Guardianissa eilen julkistettuun kommenttiin, mutta jo jonkin aikaa jatkunut keskustelu tankkereista voi olla yksi mahdollinen motiivi, Teivainen arvioi STT:lle.

Teivaisen mukaan yksi mahdollisuus on, että Venäjä esittää nyt vastalauseensa ja osoittaa toimillaan, että silläkin on pelimerkkejä.

Myös usein toistellut puheet siitä, että Itämerestä on tullut “Naton sisämeri”, on saattanut vaikuttaa, professori sanoo.

-  Kaliningradin alue ja Pietarin lähistön alueet ovat jääneet vähän ahtaalle, kun Itämeren ympärillä on nyt enemmän Nato-maita.

Teivaisen mukaan Venäjällä todennäköisesti tiedetään, millainen vastaus Suomesta tulee sille, jos Venäjä ilmoittaa yksipuolisesti rajamuutoksista.

-  Meillä on sodat vielä tuoreessa muistissa, kuinka Venäjältä lähdettiin ehdottamaan rajamuutoksia. Venäjällä todennäköisesti tiedetään, että tällaisella ilmoituksella on aika huono kaiku, ja siten voidaan pyrkiä tuomaan esiin niitä seurauksia, joita Suomen Nato-jäsenyydellä Venäjä oli varoittanut olevan.

Entä voiko tämä johtaa sotaan?

-  Tokihan tämä lisää jännitteitä. Tässä on ilmassa aika paljon kaikenlaista, joka voi johtaa Ukrainan sodan eskalaatioon. En itse usko, että syytä on paniikkiin tällä hetkellä.

MYÖS Itä-Suomen yliopiston Monitieteisen rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine toppuuttelee tilanteen tulkintoja ennen kuin asiasta tiedetään enemmän.

-  Mikäli tulkitsin oikein tuota tietoa, jota uutislähteistä luin, kyse on siitä, että he ovat tarkentamassa tiettyjä koordinaattipisteitä, Laine sanoo.

Vuonna 1985 laskettuihin karttapisteisiin tehdään professorin mukaan tarkennuksia jatkuvasti, koska maanmittauksen tavat ovat sittemmin tarkentuneet.

-  Jos kyse on tällaisesta, niin en kantaisi suurta huolta, mutta jos kyse ei ole vain tarkennuksesta vaan siirtämisestä, silloin tilanne on vakava. Silloin kyseessä on sopimusrikkomus ja uhittelu, Laine sanoo.

Mikäli Venäjä oikeasti suunnittelee siirtävänsä merirajoja, kyse on Laineen mukaan ennen kaikkea kiusanteosta.

-  Hybridivaikuttamisen keinot ovat monet, Laine sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi tilanteen, jolloin Venäjä välineellisesti maahantulijoita rajoille.

-  Sehän sai Suomen yhteiskunnan varsin sekaisin. Keskustelu alkoi siitä ja sehän on vallinnut tähän päivään asti. Hybridivaikuttamisen pyrkimyksenä on vastustajan resilienssin heikentäminen, Laine jatkaa.

Merialueiden rajat on säädetty tarkasti kansainvälisissä sopimuksissa sen mukaan, montako meripeninkulmaa maa-alueista aluevedet kattavat. Laine näkee Venäjän toiminnan ennen kaikkea uhitteluna.

-  Tässähän tavallaan halveksitaan sellaista sääntöpohjaista tapaa hoitaa kansainväliset suhteet ja ymmärtää maailmaa ylipäätään. Näytetään, että me pystymme yksipuolisesti tekemään tällaisia päätöksiä, eikä meitä kiinnosta teidän sääntönne, lakinne tai mielipiteenne.

Ilmo Ilkka, Kaisu Suopanki, Ayla Albayrak/STT

Juttua päivitetty 22.5. klo 10.07.