Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Meillä on taivasteltu Yhdysvaltojen työelämää, mutta myös Suomessa työssäkäyvien köyhien osuus kasvaa

Arja Jokiaho
Työmarkkinat

Heikki Sihto

Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö

Stereotypia vähävaraisesta ihmisestä on vanhentunut. Meillä on taivasteltu Yhdysvaltojen työelämää, jossa moni joutuu tekemään kahta työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Myös Suomessa työssäkäyvien köyhien osuus kasvaa. Usein kyse on koulutetuista, tavallista mutta köyhää elämää elävistä suomalaisista.

Heikki Sihto

Demokraatti

Tänä vuonna ilmestyneessä ”Työssäkäyvät köyhät jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa” -tutkimushankkeessa arvioidaan, että Suomessa on noin 200 000 ihmistä, jotka eivät tule työllään toimeen. EU:n alueella määräksi arvioidaan koko työvoimasta noin 8-9,5 prosenttia eli 24-28 miljoonaa ihmistä.

Saman tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2019 vastentahtoisesti osa- tai määräaikaista työtä tekeviä noin 320 000.

Määrä on melko suuri, kun Tilastokeskuksen vuoden 2021 tiedon mukaan jatkuvassa tai määräaikaisessa osa-aikatyössä oli yhteensä 400 000 työntekijää. Viime vuosina kokoaikaisessa työssä olevien määrä on laskenut ja osa-aikatyön määrä kasvanut.

EDELLÄ MAINITUN tutkimushankkeen yksi johtopäätös on, että työssäkäyvien köyhyys on osin seurausta poliittisista päätöksistä, lähinnä ja talous- ja työllisyyspolitiikasta.

Esimerkiksi Saksassa 2010-luvulla vauhdilla kasvaneesta taloudesta ja lähes täystyöllisyydestä huolimatta työssäkäyvien köyhien määrä kaksinkertaistui vuosina 2005-2020. Yksi syy Saksan tilanteeseen on Hartz-reformit, joilla pyrittiin tehostamaan työmarkkinoita.

Kokopäivätyötä on perinteisesti pidetty suojana köyhyyttä vastaan. Tutkimustulosten mukaan taas epätyypilliset työsuhteet, etenkin osa-aikatyö, ovat köyhyysriski.

SUOMESSA YHTEISKUNTA paikkaa elämiseen riittämätöntä palkkaa saavien tilannetta eri tuilla. Vähän kärjistäen kyse on myös yritystuesta, jolla yhteiskunta osaltaan mahdollistaa sen, että yrityksillä on mahdollista pitää osa-aikaisten työntekijöiden reserviä, maksaa toimeentuloon riittämätöntä palkkaa ja pyörittää liiketoimintaansa.

Palvelualojen ammattiliitto Pamin selvityksen mukaan valtio kompensoi työttömyys- ja sosiaaliturvalla elämiseen riittämättömiä palkkoja vuonna 2016 noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.

Joustavat työmarkkinat kuulostavat ilmauksena hienolta, mutta usein se tarkoittaa sitä, että työntekijä joustaa ja osaltaan kantaa yritysriskiä. Yritys hyötyy, mutta työntekijä ja yhteiskunta köyhtyvät.

Monelle kokopäivätyö merkitsee yhdistelmää osa-aikatyötä, yksinyrittäjyyttä sekä epämääräisiä määräaikaisia työsuhteita, opiskelua ja sosiaaliturvalla elämistä.

TÄMÄ ON haaste ammattiyhdistysliikkeelle, jonka koneisto on viritetty palvelemaan kokopäivätyössä olevia. Osa liitoista vasta rakentaa malleja prekariaatin palveluiden kehittämiseksi.

Kyse on resursseista. Epätyypillisessä työsuhteessa oleva tarvitsee usein henkilökohtaisempaa palvelua kuin kokopäivätyössä oleva, jonka turvana on perinteinen työehtosopimus.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE