Kysymyksiin vastasi sähköpostitse poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisin ylijohto tiesi poliisien Facebook-ryhmästä ja sen ongelmista jo hyvän aikaa sitten. Miksi poliisien toiminta ryhmässä vietiin syyttäjän arvioitavaksi vasta nyt, kun asia tuli julkisuuteen?

– Poliisin ylijohto on tiennyt, että tällainen suljettu Facebook-ryhmä on olemassa. Ryhmässä käydyn kirjoittelun sisällöistä, luonteesta ja yksityiskohdista sen sijaan ei ollut yksityiskohtaista tietoa tai hälyttäviä havaintoja. Nyt, kun ryhmän toiminnasta on saatu yksityiskohtaisempia tietoja, ne on päätetty siirtää valtakunnansyyttäjänvirastoon.

– Työnantajalla ei ole velvoitetta eikä lain mukaan myöskään mahdollisuutta valvoa työntekijöidensä vapaa-ajan käyttäytymistä mahdollisen epäasiallisen käytöksen tai rikosten varalta. Myöskään poliisissa ei tällaista velvoitetta ole esimiehille määrätty.

– Poliisihenkilöstöllä on velvollisuus vapaa-ajallaan puuttua havaitsemiinsa vakaviin rikoksiin, joilla tarkoitetaan lähinnä henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Näin ollen palstalla mukana olleilla ei ole ollut poliisilain mukaista velvoitetta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista.

Valittelitte myös vaikeuksia saada tietoja ryhmän julkaisujen sisällöstä. Ryhmää moderoi nettipoliisi, nykyinen vihapuheryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss. Miksei häneltä pyydetty sisältöjä?

– Kuten sanottu, koska poliisihallituksella ei ole ollut tietoa, että keskustelujen sisältö voisi olla sellaista, että siihen pitäisi mahdollisesti puuttua virkamiesoikeudellisin toimin, eivät työnantajan valtuudet riitä ennalta estävään toimintaan työntekijöiden vapaa-ajan kirjoitteluun tai sen valvontaan.

Menikö jokin pieleen, kun tilanne ryhmässä sai kehittyä pieneksi skandaaliksi asti? Selvitetäänkö kirjoittelun lisäksi johdon vastuuta?

– Yksittäisten virkamiesten osalta vaikuttaa tässä vaiheessa siltä, että toiminta ei ole ollut hyväksyttävää; ei ole ymmärretty poliisin virkaan kuuluvia velvoitteita.

– Poliisihallituksessa on ollut jo ennen tätä tapausta valmisteilla poliisin vahvistettujen arvojen jalkauttamiseen liittyvä kampanja, ja sen painotukset pohditaan tarkoin paljastuneiden tapahtumien valossa. Lisäksi on syytä terävöittää entisestään sosiaalisen median pelisääntöjä suhteessa poliisilain käyttäytymisvelvoitteeseen. Poliisilla on lisäksi jo ennen tätä tapausta ollut kehitteillä niin sanottu whistleblower-järjestelmä eli eettinen kanava, jonka avulla hallinnossa työskentelevät voivat nimettömästi kertoa havaitsemistaan epäkohdista työnantajalle.