Mielipiteet
8.11.2022 14:29 ・ Päivitetty: 8.11.2022 14:29
“Menneiden saavutusten varaan emme voi enää tuudittautua” – koulutuspolitiikan uudistaminen vaatii tosiasioiden tunnustamista
Suomalaisen koulutuspolitiikan tulokset ovat huonontuneet 2010-luvulta lähtien Pisa-kokeista yliopistojen ranking-sijoituksiin. Työikäisten suomalaisnuorten koulutustaso on jo selvästi OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Peruskoulumme ei ole enää maailman ykkönen ja oppimiserot ovat kasvaneet. Perhetausta vaikuttaa yhä enemmän siihen, kuka menestyy opinnoissaan.
Vaikka lasten osallistumisessa varhaiskasvatukseen on tapahtunut myönteistä kehitystä, pohjoismaisessa vertailussa Suomi on muista jäljessä.
Sosialidemokraattien päämääränä on tasa-arvoinen koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Peruskoulun saavutuksista voimme olla ylpeitä, mutta näiden menneiden saavutusten varaan emme voi enää tuudittautua. Peruskoulu on monella tapaa rikki ja kaipaa uudistamista.
Esimerkiksi oppiminen on vahvasti eriytymässä, vaikka peruskoulun kantava periaate on tasa-arvoinen oppiminen. Siinä jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Me demarit haluamme investoida koulutukseen ja rakentaa Suomea, jossa jokaisesta lapsesta ja nuoresta voi tulla mitä vain, ei vain hyvin toimeentulevien ja rikkaiden lapsista.
Korkeakoulutuksen tuloksia tavoitellaan pitkäjänteisesti. Meidän sosialidemokraattien tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä Suomi on viiden korkeimmin koulutetun OECD-maan joukossa. Jotta tavoitteisiin päästään, Suomella ei ole varaa koulutuksen leikkauksiin.
ENSIMMÄISTÄ tutkintoa aloittavien määrää ja korkeakoulujen aloituspaikkoja pitää päin vastoin lisätä merkittävästi tulevalla hallituskaudella. Nykyinen hallitus on osaltaan helpottanut tilannetta lisäämällä korkeakoulutukseen yli 10 000 aloituspaikkaa eri puolille maata. Olennaista on kirjata tulevaan hallitusohjelmaan tavoite Suomesta jälleen koulutuksen kärkimaana.
Koulutuspoliittiset investoinnit tulevaisuuteen kannattavat, vaikka ovat hitaita. Koulutuksella syntyy tutkitusti kunnolla palkattua, korkean lisäarvon työtä, jolla epävarmassa yhteiskunnallisessa ympäristössä tulee paremmin toimeen.
Kohdentamalla työikäisen väestön koulutustason parantaminen ensisijaisesti nuoriin vaikutetaan nopeimmin. Ministeri Petri Honkosen ajatus luoda luonteva polku ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta korkeakouluun ansaitsee paneutumista. Tätä nykyä liian harva ammattiopiston käynyt jatkaa korkeakouluun tai yliopistoon.
MARININ (sd.) hallituksen oppivelvollisuusuudistuksen ja maksuttoman toisen asteen toteuttaminen on ollut tärkeä tasa-arvoteko ja merkittävä historiallinen uudistus. Tällä enemmistöön kansalaisista luottamusta rakentavalla linjalla on syytä jatkaa myös tulevassa koulutuspolitiikassa.
Toimiva oppimisen tuki ei toimi ilman taloudellisia voimavaroja. Pääministeri Sanna Marinin linja koulutukseen investoimiseksi pitkään jatkuneen poukkoilevien koulutuspolitiikan leikkausten jälkeen ansaitsee täyden tuen, koska sillä rakennetaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten parempia elämisen mahdollisuuksia ja tulevaisuutta.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Pohjanmaan sos.dem. piirihallituksen jäsen Seinäjoelta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.