Saksalaismedia kertoi Merkelin aikeista jo aiemmin tänään.
Sen sijaan Merkel ilmoitti olevansa valmis jatkamaan liittokanslerina kautensa loppuun. Aiemmin hän oli ollut sitä mieltä, että liittokanslerin pitäisi olla myös puoluejohtaja.

Merkel kertoi myös, ettei aio hakeutua myöskään muihin poliittisiin tehtäviin. Hänen oli spekuloitu osallistuvan muun muassa EU:n komission johtokilpaan.

Merkel ei ottanut kantaa siihen, kenestä pitäisi tulla hänen seuraajansa. Ennakkosuosikkeina on pidetty CDU:n pääsihteeriä Annegret Kramp-Karrenbaueria ja terveysministeri Jens Spahnia. Kramp-Karrenbaueria, 56, pidetään Merkelin perintöprinsessana, kun taas Spahn, 38, on arvostellut Merkeliä voimakkaasti.

Jokerivaihtoehtona on pidetty liittopäivien puhemiestä Wolfgang Schäublea, 76, joka nostettaisiin tehtävään ylimenokaudeksi.

Merkel on johtanut kristillisdemokraatteja 18 vuotta. Liittokanslerina hän on toiminut 13 vuotta.

Merkelin suosio oli vuosikausia vakaata, kunnes vuoden 2015 pakolaiskriisi muutti kaiken. Merkel piti Saksan rajat avoinna, ja maahan tuli lyhyessä ajassa yli miljoona turvapaikanhakijaa. Tämän seurauksena oikeistopopulistien kannatus lähti jyrkkään nousuun ja CDU:n ja Merkelin suosio alamäkeen.

Kamelin selkä taittui Baijerin ja Hessenin osavaltiovaalien jälkeen. Hessenissä viikonloppuna CDU ja Baijerissa kaksi viikkoa aiemmin sen sisarpuolue CSU kärsivät rökäletappiot.

Myös viime vuoden parlamenttivaalit merkitsivät selkeää takaiskua Merkelille. Niiden jälkeen kristillisdemokraatit muodostivat hallituksen sosiaalidemokraattien kanssa.

Hallitusyhteistyö on kuitenkin huojunut. Merkelin CDU:n ja CSU:n välillä on ollut jännitteitä, mutta myös sosiaalidemokraattien kestokyky on ollut koetuksella, koska puolue on kristillisdemokraattien tavoin kokenut vaalitappion toisensa jälkeen.

Merkelin liittohallituksen kohtalon avainkysymys onkin, jatkavatko sosiaalidemokraatit edelleen hallituksessa. Puolue syytti Hessenissä kokemastaan murskatappiosta liittohallituksen eripuraa ja vaati CDU:lta suunnanmuutosta.