Merz puhui asiasta Saksan liittopäivillä, ennen odotettua äänestystä ehdotuksesta lisätä investointeja maan infrastruktuuriin ja puolustukseen sadoilla miljardeilla euroilla. Hänen ajamansa ehdotus merkitsee Saksan perustuslakiin kirjatun niin kutsutun velkajarrun höllentämistä.

Merzin mukaan Saksan on rakennettava puolustuskykynsä uudelleen Venäjän kasvaneen uhan takia. Hänen mielestään tulisi panostaa ennen kaikkea automaattisiin järjestelmiin, eurooppalaiseen satelliittivalvontaan, taistelulennokkeihin ja nykyaikaisiin puolustusjärjestelmiin, jotka on tilattu eurooppalaisilta puolustusalan yrityksiltä.

-  Meneillään on sota Eurooppaa eikä ainoastaan Ukrainan alueellista yhtenäisyyttä vastaan, Merz sanoi kansanedustajille vedoten hankkeensa puolesta ennen äänestystä.

Ehdotusta tukevat myös vihreät saatuaan pakettiin mukaan investointeja ilmastotoimiin ja talouden uudistamiseen.

Merzin ajamalla hankkeella on kiire, sillä kristillisdemokraateilla, SPD:llä ja vihreillä ei ole perustuslain muuttamiseen tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä enää 25. maaliskuuta työnsä aloittavilla seuraavilla liittopäivillä. Niille kokoontuvat edustajat valittiin helmikuussa pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa, joissa osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) nousi liittopäivien toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.

MYÖS puolustusmenojen lisäämistä vastustava vasemmistopuolue Linke menestyi hyvin viime kuun vaaleissa. Linke ja AfD yrittivät estää investointi- ja velkajarrupaketin käsittelyn vanhoilla liittopäivillä valituksilla, jotka Saksan perustuslakituomioistuin viime perjantaina hylkäsi.

CDU/CSU:n ja SPD ehdotuksen mukaan Saksan infrastruktuurin parantamiseen kootaan velkarahalla 500 miljardin euron rahasto, josta 100 miljardia osoitetaan talouden uudistamiseen ja ilmastotoimiin. Lisäksi niitä puolustusmenojen lisäyksiä, jotka ylittävät yhden prosentin suhteellisen osuuden bruttokansantuotteesta, ei oteta huomioon velkajarrussa. Saksan perustuslaki määrää, että valtiontalouden vuotuinen rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Puolustusmenojen käsitettä laajennettiin puolueiden neuvotteluissa kattamaan myös siviilipuolustuksen ja tiedustelun vahvistamisen sekä sotilaallisen tuen Ukrainalle.

Liittopäivien mahdollisen hyväksynnän jälkeen investointipaketti on saatava läpi vielä parlamentin ylemmässä kamarissa, osavaltioiden edustajista koostuvassa liittoneuvostossa.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.37.