Uudet linjaukset perustuvat toimintaympäristön muutoksiin sekä hallitusohjelman tavoitteisiin, joista keskeisiä ovat hiilineutraaliustavoite 2035 ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä kestävän metsätalouden harjoittaminen.

Uusissa linjauksissa sovitetaan yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet.

Metsähallitukselle asetetaan lisäksi nyt ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite, joka koskee sekä liiketoiminnan että luontopalveluiden hallinnassa olevia alueita.

Edellä mainitut toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia ja pienentävät jonkin verran hakkuumääriä. Tämä otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) uskoo linjauksen sovittavan hyvin yhteen valtion metsien hoitoon ja käyttöön liittyvät eri tavoitteet.

– Nyt hyväksytyssä linjauksessa lähtökohtana on, että voimme tehdä metsissämme useita asioita yhtä aikaa: harjoittaa metsätaloutta, vahvistaa luontoarvoja, metsästää, kalastaa ja liikkua luonnossa sekä sitoa hiiltä, Leppä sanoo valtioneuvoston tiedotteessa.

Luonnonsuojelualueiden osalta tehostetaan toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja parannetaan elinympäristöjen tilaa luonnonsuojelualueilla muun muassa toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelman laajamittaisia ennallistamis- ja kunnostustöitä.

– Metsähallitus tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen sekä ylläpitää ja kehittää luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Valtion maita hoidetaan ja käytetään niin, että ne toimivat lisääntyviä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä linjauksissa hyvää on se, että Marinin hallitus kohtuullisti Metsähallituksen tuloutustavoitetta, asetti valtion metsille hiilinielutavoitteen ja edisti luonnonhoitoa. Tosin liiton mielestä tuloutustavoitetta olisi pitänyt laskea enemmän.

“Tuloutustavoitteen reippaammalla pienentämisellä olisi voitu päästä kohtuullisempiin hakkuumääriin, koska Metsähallituksen tulos tehdään hakkuilla. 6,5 miljoonan kuution vuosittaiseen hakkuutavoitteeseen on tulossa vähennystä vain parisataa tuhatta kuutiota vuodessa. Tämä on uusien linjausten selkein puute, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä arvostelee liiton tiedotteessa.

Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että jatkuvan kasvatuksen tavoite nostettiin 15 prosentista 25 prosenttiin valtion maiden uudistusluonteisista hakkuista.

– Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on juuri tulossa käsittelyyn eduskunnassa, ja nyt asetettu tavoite on askel oikeaan suuntaan, Hölttä jatkaa.

Myönteistä liiton mielestä linjauksessa on myös uusi hiilinielu- ja varastotavoite, jonka mukaan nielu kasvaisi liiketoiminnan piirissä olevissa monikäyttömetsissä nykyisestä 7,72 miljoonasta tonnista hiilidioksidia vähintään 10 prosenttia ennen vuotta 2035.

– Hiilinielutavoite jää melko vaatimattomaksi. Se tarvitsee tuekseen vahvoja toimia myös yksityismetsien puolella, jotta hiilinielut voidaan turvata. Lisätoimia, jotka ovat paremmin sopusoinnussa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen ja vesien hyvän tilan kanssa, on linjattava valmisteilla olevassa maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmassa,  suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo..

Liiton mielestä metsien ja vesien suunnittelua olisi pitänyt parantaa kehittämällä luonnonvarasuunnitelmia nykyistä konkreettisemmiksi. Tätä tarvetta uudet linjaukset eivät ota huomioon. Hyvää on kuitenkin se, että omistajapoliittinen ohjelma pitää sisällään muun muassa lehtojen ja paahdeympäristöjen luonnonhoitoa, soiden ennallistamista, tulen käytön lisäämistä sekä purojen kunnostusta ja kalojen vaellusesteiden poistamista.