Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ei ota kantaa asiaan.

Hän pohtii saattavan tulla eteen pohdittavaksi päättäjille ja eduskunnalle, kuinka paljon edustajat itse tuntevat kansan mielipiteitä ja minkälainen varmuus siitä saadaan.

– Mikä menettelytapa sellaisessa tilanteessa olisi, on minusta ennenaikaista arvioida.

Puhemiehenä Vanhanen ei myöskään halua spekuloida sitä, missä vaiheessa mielipidetiedustelu voisi olla hyvä tehdä, jos sellainen tehtäisiin.

– En halua ottaa kantaa. Se on varmaan aihe, joka valiokunnissa nousee esille. Valiokunnan on mahdollisuus pyytää lisäselvityksiä ja tietoja. Jos niin innovatiivinen idea tulisi, että eduskunta teettäisi jonkin tutkimuksen aiheesta, sitten sitä harkitaan, mutta en lähde etukäteen ottamaan kantaa.

Vanhanen ei myöskään ota kantaa siihen, olisiko hän kansanäänestyksen kannalla.

– Puhemiehenä yritän johtaa tätä prosessia niin, että eduskunnalla on se rooli, mikä näissä kysymyksissä on. Organisoidaan tämä työ, mutta sisältöön vaikuttamiskysymyksistä koetan pidättäytyä.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että tässä prosessissa hallituksella ja tasavallan presidentillä on vetovastuu. Hän jatkaa, ettei näe tällä hetkellä mitään syytä ottaa mielipidetiedustelun mahdollisuuteen kantaa.

– Katsotaan, minkälaista keskustelua se herättää, Halla-aho sanoo.

– Ainoa varma mielipidetiedustelu on kansanäänestys, mutta en ota kantaa pitääkö sitä järjestää vai ei. Minä en kauhean paljon mielipidetiedusteluihin luota, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja sanoo.

Tasavallan presidentti tapasi tänään eduskunnan puhemiehistöä, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajat ja eduskuntaan valittujen puolueiden johtoa. Tiedotustilaisuudessa media kysyi Niinistöltä tämän jälkeen muun muassa, pitäisikö Suomen mahdolliseen Natoon liittymiseen sisällyttää neuvoa-antava kansanäänestys.

– Mitä sitten tulee tähän kansan mielipiteeseen, jos sellaista ratkaisua ollaan tekemässä, jossa se on osoitettava. Olen alun perin lausunut aikanaan vuosia sitten, että kansan mielipide on syytä legitiimisti todeta sillä tavoin, että sekin puoli, joka jää häviölle, joutuu tunnustamaan, että kyllä tuo lopputulos on sinänsä oikea, me hävisimme. Muistaakseni jatkoin tätä ajatusketjua silloin niin, että se vaatisi sitten jonkin valtavan mielipidetiedustelun, jossa julkinen sektori olisi mukana. Ja ollaanko sitten kaukana kansanäänestyksestä. Tämä oli minun alkuperäinen kantani asiassa, Niinistö vastasi.

Nykytilanne on Niinistön mukaan toisentyyppinen.

– Minä en ehkä hybridivaikuttamista niin paljon korostaisi, koska yhtä hyvin on vaarassa, että eduskuntakäsittelyn aikana – puhumme siis siitä teoreettisesta tilanteesta, että päätetään lähteä tekemään hakemus – joka väistämättä eduskunnassakin olisi pitkän puoleinen, varmasti vaikuttamista olisi helppo harjoittaa ja kohdentaa se vain sitten tiettyihin ryhmiin. Voidaanko sitten ajatella jokin laajamittainen mielipitetiedustelu, minusta sitä täytyy nyt sitten pohtia vakavasti, Niinistö totesi.

Hän jatkoi, että EU:n neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä pyrittiin poistamaan traumaa eli vakuuttamaan nekin, jotka tappiolle jäivät, että lopputulos oli kansan mielipide.

– Sellainen tuntuma on tärkeä saada, jos tehdään tärkeitä ratkaisuja, ettei jää ikuisia halkeamia mielipiteisiin. Mielipiteet eivät varmasti muutu, mutta sen seikan tunnustaminen, että muut olivat eri mieltä, on kuitenkin demokratiaan kuuluva, Niinistö pohti.