Asiasta kertoivat valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ja varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) toimittajille eduskunnassa.

Alun perin hallitus esitti, että tiettyjä palveluita järjestettäisiin vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Tätä rajausta ei tulekaan.

Kiurun mukaan kyse oli perustuslaillisista ongelmista. Hänen mukaansa valiokunta yritti kahdesti pyytää valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden arviota asiasta.

POISTO LISÄÄ niiden ihmisten määrää, jotka voivat saada kyseisiä palveluita. Tämä lisää myös esityksen kustannuksia. Kiuru ei vielä kommentoinut asiaa, mutta Laihon mukaan arvio tarvittavista rahoista on 40 miljoonaa euroa.

Kiurun mielestä valiokunnan olisi pitänyt saada lisää arvioita riittävästä rahoitustarpeesta.

-  Jos aikaa olisi ollut enemmän, totta kai valiokunta olisi tilannut myöskin tästä erilaiset arviot siitä, että mikä se todellinen kustannustaso voi olla.

Kiurun mukaan kysymys on myös ollut, onko lakiesitys toteuttamassa YK:n vammaissopimuksen määritelmää vammaisuudesta.

Mietintö valmistui pitkän kokousrupeaman tuloksena. Valiokunta kokousti maanantaina noin 17 tunnin ajan, ja kokous venyi kello yhteen asti yöllä. Valmista tuli tiistaina keskipäivän tienoilla.

Maanantaina valiokunta sai valmiiksi mietintönsä sairaalaverkon muutoksista. Nyt valiokunta on saanut kaikki budjettilait eteenpäin täysistunnon käsiteltäväksi.

KIURU SANOI aamupäivällä kokoukseen mennessään olevansa ylpeä siitä, että valiokunta on selvinnyt sille asetetusta taakasta. Hänen tietojensa mukaan missään valiokunnassa ei ole eduskunnan historiassa istuttu 17:ää tuntia putkeen.

-  Tuntuu hieman armottomalta, että joku vielä ajattelisi, että täällä valiokunnassa olisi tehty turhaa työtä, täällä olisi työtä tehottomasti. Uskon, että ei kukaan edustaja istu täällä 17:ää tuntia tehottomasti. Kyllä täällä jokainen minuutti ja jokainen asia on ollut niin tärkeä, että se on pitänyt käsitellä.

Kiuru nosti esiin, että valiokuntaan tuli syksyn aikana käsiteltäväksi 27 hallituksen esitystä. Hän kaipasi ymmärrystä valiokunnalle, joka on jo pitkään työskennellyt poikkeuksellisilla aikatauluilla.

-  Toivoisin myöskin, että joku ymmärtää, että me olemme työskennelleet – taitaa tässä nyt tulla ainakin kahdeksan viikkoa – ylikorostuneilla aikatauluilla, joissa edustajat ovat laittaneet kaiken henkilökohtaisen elämänsä sivuun, jotta tämä uskomaton mälli, joka tänne hallituksesta on tullut, saataisiin ylipäätään käsiteltyä. Minä pidän sitä jo täysin kohtuuttomana, että ajateltaisiin, että tämä olisi millään tavalla normaalia.

MYÖS VALIOKUNNAN ilmapiiri nousi tiistaina otsikoihin, kun Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat uutisoivat kansanedustaja Martin Paasin (kok.) käytöksestä valiokunnassa. Lehtien mukaan osa valiokunnan jäsenistä on pitänyt Paasin käyttäytymistä uhkaavana. Paasin kerrotaan myös huutaneen oppositiolle, ettei heidän kannoillaan ole merkitystä.

Paasi kiistää STT:lle huutamisen ja sen, että hänen käytöksensä olisi ollut uhkaavaa.

-  Ei todellakaan. Tässä nyt oikeasti tehdään aikamoisesta kärpäsestä härkästä, ihan vilpittömästi. Pahoittelen sitä huonoa käytöstä, mitä siinä on ollut. Se harmittaa todella isosti.

Hänen mukaansa uhkaavana pidetyssä tilanteessa oli kyse väärinkäsityksestä, ja hän halusi tuolloin nimenomaan sovitella aiempaa tilannetta.

HUUTAMISEN hän sanoo liittyneen isompaan kokonaisuuteen.

-  Kyse on lähinnä siitä, että kun on 17 tuntia istunut kokouksessa, niin on päässyt tunteet vähän hermostumaan. Ja kun painaa päälle se, että on ilmeistä, että toisinaan siellä todella viivytetään asioiden käsittelyä.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Laiho ei kommentoinut asiaa kysyttäessä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 13.33