Suurin osa kausityöntekijöistä tulee Suomeen töihin lyhyeksi jaksoksi kesällä. Jos kausityöntekijä tulee viisumivapaasta maasta, hän hakee Maahanmuuttovirastolta kausityötodistuksen, jolla voi työskennellä Suomessa 90 päivää.

Viisumivelvollisesta maasta tuleva kausityöntekijä hakee puolestaan kausityöviisumia Suomen edustustoilta. Jos kausityöntekijän työsuhde on pidempi kuin 90 päivää, hän tarvitsee kausityöoleskeluluvan Maahanmuuttovirastolta. EU-kansalaiset eivät tarvitse erillistä kausityölupaa.

Maahanmuuttovirasto kiinnittää tiedotteensa mukaan erityistä huomiota hakemuksia käsiteltäessä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan.

TÄNÄ vuonna kausityöntekijät ovat jättäneet toukokuun loppuun mennessä 1 100 kausityötodistuspyyntöä. Määrä on laskenut viime vuodesta, jolloin kausityöntekijät jättivät kesäkuun alkuun mennessä 1 447 todistuspyyntöä.

– Kausityötodistuksia on tälle kesälle haettu viime vuosia vähemmän. Lasku selittyy osittain sillä, että ukrainalaiset ovat pitkään olleet suurin kausityöläisryhmä, ja heillä on nyt pääasiassa tilapäiseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat Suomessa. Niihin kuuluu rajoittamaton työnteko-oikeus, minkä vuoksi erillistä lupaa kausityötä varten ei tarvitse hakea, sanoo Roponen.

Vuonna 2025 ukrainalaisten osuus on ollut silti 86 prosenttia kaikista kausityötodistuspyynnöistä.

KAUSITYÖNTEKIJÖIDEN yleisimmät kansalaisuudet todistuksissa ovat tänä vuonna Ukrainan lisäksi Moldova ja Serbia. Viime vuonna yleisimmät kansalaisuudet olivat Ukraina, Moldova ja Kosovo.

Kausityöoleskeluluvissa yleisimmät kansalaisuudet puolestaan ovat tänä vuonna Vietnam, Thaimaa ja Intia. Viime vuonna yleisimmät kansalaisuudet tähän aikaan olivat Vietnam, Thaimaa ja Kambodža.

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt toukokuun loppuun mennessä kausityöluvan 1 906 kausityöntekijälle. Kielteisiä päätöksiä on tehty 89.

– Myönteisen päätöksen kausityötodistukseen on tammi-toukokuussa saanut keskimäärin 10 päivässä. Kausityöoleskelulupaan on saanut myönteisen päätöksen keskimäärin 30 päivässä, kertoo Roponen.

Tänä keväänä yleisimpiä kausityöntekijöiden aloja ovat maa- ja metsätalouden alat. Syksyn hakemukset painottuvat majoitus- ja ravitsemisalalle.

NYT luonnonmarjanpoimijat hakevat ensimmäistä kertaa kausityölain mukaisia lupia. Luonnontuotteiden, kuten metsämarjojen keruu lisättiin helmikuussa 2025 voimaan tulleilla säädösmuutoksilla kausityölain piiriin.

Valtaosa luonnonmarjanpoimijoista hakee kausityöviisumia, joita myöntävät Suomen edustustot. Poimija hakee kausityöoleskelulupaa vain, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta.

Kausityöhön oikeuttavan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että poimintaa tehdään työsuhteessa.

Työsuhdetta edellytettiin thaimaalaisilta poimijoilta jo viime vuonna. Bangkokin kautta tulleiden luonnonmarjanpoimijoiden piti hakea työntekijän oleskelulupaa, koska Suomen Bangkokin suurlähetystö oli keskeyttänyt Schengen-viisumihakemusten vastaanoton luonnonmarjojen poimintaan.

MUUTOS aiempaan on se, että nyt kaikilta hakijoilta edellytetään työsuhdetta luvan saamiseksi. Muutoksen tavoitteena on turvata ulkomaalaisten poimijoiden toimeentulo ja parantaa poimijoiden oikeuksien toteutumisen valvontaa.

− Lakimuutos on yksi toimenpide työperäisen hyväksikäytön vastaisessa työssä. Alalla on nyt samat edellytykset kuin muilla aloilla, joissa tarvitaan kausittaista työvoimaa. Työehtojen tulee olla työssä sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset ja toimeentulon turvattu kausityölain edellyttämällä tavalla, kertoo Migrin Roponen.

Yhteensä oleskelulupia luonnonmarjojen poimijoille ja poimijoiden tukikohdissa työskenteleville tuki- ja huoltohenkilöstölle on haettu noin 330.

Luonnonmarjan poimijat ovat hakeneet pääasiassa kausityöoleskelulupia ja poimijoiden tuki- ja huoltohenkilöstö puolestaan työntekijän oleskelulupia. Myönteisiä päätöksiä on tehty noin 120. Loput hakemukset ovat vielä käsittelyssä.

– Maahanmuuttoviraston pitää ennen luvan myöntämistä varmistua siitä, että työnantaja pystyy huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan. Lisäksi pitää varmistua työntekijöiden turvatusta toimeentulosta, asianmukaisesta majoituksesta ja työntekijältä perittävien kulujen kohtuullisuudesta sekä siitä, että työsuhteen ehdot ovat työehtosopimuksen mukaiset, sanoo Roponen.