Sopimusten irtisanomisista kertoi ensimmäisenä Yle.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala painottaa ensin Demokraatille, ettei irtisanominen liity millään tavoin käynnissä olevaan poliittiseen lakkoon.

Vanhalan mukaan valtakunnansovittelija teki pari vuotta sitten esityksen, että sopimuksen tekstit ovat kiinni neljä vuotta ja vain rahakysymyksistä keskustellaan nyt keväällä. Jos ei rahoista päästä yhteisymmärrykseen, sopimus voidaan irtisanoa.

Käytännössä vastedes myös Paperiliitto tuo tekstikysymykset neuvottelupöytään.

– UPM:ssä tiedetään itsekin, että jos ei sovita niin kuin sovittelija fiksusti näki, että tämä ajautuu tähän tilanteeseen. Tämä ei siis yllättänyt UPM:ää. Heille on kerrottu, että tämä menee sitten näin.

HALLITUS vie paraikaa läpi työelämään liittyviä lakeja, muun muassa paikallista sopimista ja työrauhalainsäädäntöä. Tässäkin mielessä UPM:n ja Paperiliiton neuvotteluista tulee nyt entistä vaikeammat.

Vanhala arvelee, että UPM:ssä ajatellaan niin, että hallituksen toimilla on vaikutuksensa työmarkkinapöytään.

Vanhalan mukaan Paperiliiton jäsenistä kuitenkin jo noin 70 prosenttia on uuden sopimuksen piirissä, esimerkiksi Stora Enson ja Metsä Groupin työntekijät.

Paperiliiton kannalta juuri UPM on ollut aiemminkin se hankalin neuvottelukumppani. Kun edellinen sopu syntyi pari vuotta sitten, sitä edelsi 112 päivän lakko. Sen jälkeen Vanhala toivoi, ettei sama koskaan toistuisi.

Hän toivoo nytkin, ettei tilanne etene työtaisteluksi.

Vanhala ei lähde avaamaan yksityiskohtia sitä, millaisia tekstikysymyksiä UPM:n kanssa on pöydällä. Pari vuotta sitten, jolloin lopulta syntyivät liiketoimintakohtaiset sopimukset, pöydällä oli ilmeisesti esimerkiksi työtuntien lisääminen ilman korvausta.

– Kaiken sen, mikä jäi pöydälle ja joita sovittelija ei ottanut (kaksi vuotta sitten) itselleen, kaiken sen he esittivät noin tiivistetysti meille. Se jatkuu taas se sama ralli.

Vanhala ennakoikin vaikeita neuvotteluita.

– Valehtelisin, jos sanoisin, että kyllä se tuosta ihan hyvin menee.

ISO kysymys on, voidaanko tekstikysymyksistä edes sopia, ennen kuin hallitus on saanut eduskunnasta ulos työmarkkinareformejaan. Vanhala arvelee, että UPM:ssä ajatustenkulku saattaa liittyä juuri tähän.

– Muut yhtiöthän ovat ilmoittaneet, että he eivät tarvitse hallituksen uudistuksia. He pärjäävät ilman niitä. Mutta UPM ajattelee toisella tavalla. Voi olla, että neuvottelut pitkittyvät tämänkin takia, mutta katsotaan nyt.

Paperiliitossa lähtökohta on, että neuvottelut UPM:n kanssa saataisiin valmiiksi huhtikuun puolenvälin jälkeen eli sopimuskauden päättyessä.

Kun on kyse UPM:stä, työtaistelujen mahdollisuuttakaan ei voi Vanhalan mukaan sulkea pois.

Vanhala kuvaa, miten pari vuotta sitten 112 päivän lakon aikana metsäteollisuuden tuotteiden hinnat heilahtivat taivaisiin. Se helpotti sitä, että UPM saattoi vääntää neuvotteluissa ja ottaa tappioita vastaan.

Vanhala ennakoikin, että UPM voisi jopa yrittää viedä neuvotteluita sellaiseen juntturaan, että Paperiliitto tekisi työtaistelutoimenpiteen.

– Nalle Wahlrooshan sanoi, että tehtiin pirun hyvä tulos, koska asiakkaathan maksoivat sen tappion pois, Vanhala heittää parin vuoden takaiseen viitaten.

Wahlroos ei enää johda UPM:n hallitusta.

Vanhala arvioi, että nyt parissa tunnissa tehty päätös lopettaa palkanmaksu liittyisi pyrkimyksiin säästää palkkakuluissa ja vähentää siten poliittisen lakon kustannuksia UPM:lle. Mahdollisissa tulevissa Paperiliiton ja UPM:n työtaisteluissa voi hänen mukaansa toimia samansorttinen tausta-ajatus. Jos tuotanto keskeytyy, tarjonnan väheneminen nostaa sellun ja paperin hintaa ja tuo UPM:lle helpotusta.

Kun Vanhalalta kysyy, voisiko työmarkkinakaaos toimia UPM:lle myös tekosyynä sopeuttaa ja esimerkiksi lakkauttaa joitakin toimintoja, hän sanoo, ettei tällaisesta ole liitossa mitään tietoa.

– Mutta UPM:hän mielellään osoittaisi sormea, että teidän takia jouduttiin tämä tekemään. Ja kyllähän siellä aina huhuja liikkuu joistakin yksiköistä, mutta ei meillä ole mitään tarkempaa tietoa. Mutta totta kai he pelaavat sen kortin jonkun muun käteen kuin omaansa.

UPM on keskeyttämässä palkanmaksua tehtaillaan, joissa joudutaan ajamaan tuotantoa alas siitä huolimatta, ettei Paperiliitto ole lakossa. Työntekijöitä jalkautetaan.

Vanhala huomauttaa, että koko metsäteollisuus ei ole keskeyttänyt palkanmaksua, vaan asia koskee hänen mukaansa vain UPM:ää ja Stora Ensoa. Tässäkin Stora Enso peesasi UPM:ää.

Vanhala epäileekin, että työnantajapuolen idea palkanmaksun keskeyttämisestä on lähtöisin UPM:stä, jota kautta se on mennyt EK:n pöydälle, jossa sitten hoksattiin, että noinkin voidaan toimia.

– Sen verran nopealla liikkeellä he tekivät sitä.

Vanhala kuvaakin, miten UPM:n tehtaiden konelinjoilla ei tällä hetkellä oikein edes tiedetä, keitä jää töihin ja keitä ei.

– Jääkö kymmenen äijää vai kaksikymmentä äijää? Siellä jaetaan nyt lappuja. Tämä kuvaa vain, että se on tehty minusta vähän suutuspäissään.

PAPERILIITOSSA palaveroidaan huomenna siitä, miten heidän jalkautettuja jäseniään, joiden palkanmaksu on keskeytetty, tuetaan.

Todennäköisintä on se, että tukea annetaan samalla perusteilla kuin annettaisiin lakkoavustuksia, jos olisi päällä lakkotilanne.

Vanhalan mukaan Paperiliitossa ei ole pohdittu sitä, voisiko jalkautettujen tukeminen vaikuttaa jotenkin tilanteeseen, jossa palkanmaksun keskeyttämistä käsiteltäisiin tulevaisuudessa oikeudessa.

Paperiliiton oma tulkinta on se, että työnantajan pitäisi maksaa jalkautetulle työntekijälleen seitsemän päivää palkkaa, minkä jälkeen voisi saada karenssitta ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Nyt lakoissa olevia liittoja Paperiliitto ei ole ainakaan tähän mennessä tukenut. Vanhalan kommenteista päätellen tilanne tuntuu olevan auki.