Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

30.5.2024 18:48 ・ Päivitetty: 30.5.2024 18:48

Mikä käy perussuomalaisille europarlamentissa ja mikä ei? – näin linjaa ryhmäpuheenjohtaja Jani Mäkelä

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Laitaoikeistolaisen ECR:n ja vielä sitäkin radikaalimman europarlamentin ID-ryhmittymän kuviot saattavat olla menossa uusiksi.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Ranskan Kansallinen liittouma -puolueen johtohahmo Marine Le Pen on ehdottanut Italian pääministerille Giorgia Melonille käytännössä sitä, että ECR ja ID voisivat yhdistyä.

Tämä lienee kysymyksiä herättävää Suomessa etenkin perussuomalaisten kannalta. Perussuomalaiset vaihtoi noin vuosi sitten ID:stä takaisin Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä ECR:ään.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä pitää tuoretta avausta mielenkiintoisena.

– Jos tällaista tapahtuisi, se tietenkin voisi johtaa siihen, että liittoutuma olisi entistäkin vahvempi ja vaikutusvaltaisempi ja se täytyisi ottaa paljon paremmin huomioon Euroopan politiikassa. Ottamatta kantaa siihen, onko se hyvä vai huono asia, ihan mielenkiintoinen kehitys.

Mäkelä toteaa, että ehkä ”suurempi ongelma” kuin se, että ECR ja ID löisivät hynttyyt yhteen on se, mitä ”kaikkia porukoita” siellä on mukana. Mäkelä viittaa puolueiden erilaiseen kirjoon.

Hän nostaa esimerkiksi sen, että Saksan AfD – joka myöhemmän kohun jälkeen on myös päätetty erottaa Identiteetti ja Demokratia -ryhmästä (ID) – on esittänyt melko äärimmäisiä näkemyksiä liittyen vaikkapa Kiinaan.

– Siellä on kärkiehdokkaiden joukossa sellaista Kiinan avointa liehittelyä. Olisi tietenkin epätoivottavaa, että tämmöisiä porukoita olisi mukana siinä yhteistyössä.

Mäkelä viitannee AfD-puolueen euroedustajan avustajan pidätykseen vakoilusta Kiinalle epäiltynä.

– Tietysti onhan muissakin ryhmissä omat niin sanotusti musta lampaansa. Kyllä vasemmistoryhmässäkin on erilaisia julkiputinisteja ja vastaavia, että ei se Euroopassa mitenkään ainutlaatuista ole. Mutta tietenkin olisi toivottavaa, että olisi mahdollisimman vähän tällaisia.

MÄKELÄ sanoo, että jos ECR ja ID yhdistyisivät, voisi nousta sellaisia asioita, jotka eivät sopisi perussuomalaisille. Kategorisesti hän ei lähde leimaamaan, mitkä puolueet voisivat olla kelvottomia yhteistyöhön.

– Kysymys on siitä, mitä otetaan yhteiselle agendalle. Tietenkin, jos jollakin porukalla on joitakin näkemyksiä, mitkä eivät ole meidän kanssa yhteneväisiä, seuraava kysymys on se, että mitä ajetaan sitten siinä porukassa. Ehkä he eivät aja niitä kaikkia tavoitteita, mitä heillä kenties olisi, siinä eurooppalaisessa kontekstissa, ja sitten se ei ole niin suuri ongelma.

Eli ei perussuomalaisilla ei suoraan ole mitään ehtoja sille, että jos jokin tietty puolue on siellä, niin silloin perussuomalaiset ei sitä hyväksy?

– Ei semmoinen varmaan olisi järkevää, Mäkelä sanoo ja alkaa pohtia sitä, että EU-parlamentin ryhmän perustaminen vaatii useita meppejä useista eri maista ja Suomi on vain yksi maa.

– Eli siinä ei ehkä kannata ihan hirveän voimakkasti lähteä paaluttamaan niitä ryhmien ominaisuuksia ennalta omasta kulmastaan. Siinä vain rajoittaa omaa vaikutusmahdollisuuttaan silloin.

Perussuomalaiset on vastustanut sitä, että Unkarin pää­ministerin Viktor Orbánin Fidesz-puolue tulisi ECR-ryhmään. Näin on sanonut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Purran mukaan perus­suomalaiset kuitenkin jäisi ECR-ryhmään, vaikka Fidesz liittyisi siihen.

Demokraatti kysyi myös Mäkelältä, voisiko perussuomalaiset toimia Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmästä jo muutama vuosi sitten lähteneen Fideszin kanssa samassa ryhmässä.

Mäkelä muistuttaa, että Fideszillä on Venäjän ja Kiinan suhteen täydellisesti erilainen linja perussuomalaisiin verrattuna.

– Siinä tultaisiin varmaan juuri niihin kysymyksiin, missä määrin nämä (Fideszin) näkemykset saavat kaikupohjaa sen ryhmän yhteisessä politiikassa, jota siellä ajetaan. Niitä joutuisi sitten pohtimaan.

Onko ECR mielestäsi perussuomalaisten koti vai voisiko se olla jokin muu?

– Tämä koko asia on ollut vähän käymistilassa siitä lähtien, kun britit lähtivät EU:sta. Siinä yhteydessä ECR muuttui aika oleellisesti luonteeltaan, kun brittikonservatiivit lähtivät siitä. Tavallaan koko pohja näistä EU-kriittisistä liikkeistä muuttui oleellisesti, kun myöskin (Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue) Ukip lähti menemään. Sieltä hävisi kymmenittäin meppejä, jotka olivat näissä molemmissa liikkeissä (konservatiivit ja Ukip) mukana. Se (ECR) on ollut siitä lähtien käymistilassa ja nyt uusista vaaleista ei kukaan tiedä, mikä on lopputulos. Varmaankin joudutaan katsomaan sitä, mitkä ne todelliset voimasuhteet ovat. Sellaista ryhmäähän ei voi muodostaa, missä ei olisi meppejä. Täytyy muodostaa ryhmät siltä pohjalta, mitä (kuinka paljon) on meppejä.

Pitäisitkö hyvänä, että Fidesz tulisi ECR:ään?

– En pidä ainakaan hyvänä, että tietyt näkemykset, joita siellä on edustettu, tulisivat millään tavalla vaikuttamaan eurooppalaisessa politiikassa. Pidän yksiselitteisesti huonona asiana, että Kiinan ja Venäjän vaikutusvalta Euroopassa kasvaisi.

Italian pääministeri, Italian veljet -puoluetta edustava Giorgia Meloni on toivotellut Orbánin puoluetta tervetulleeksi ECR:ään.

Demokraatti haastatteli Mäkelän keskiviikkona eduskunnassa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU