– Kymmenen vuotta tässä maassa ei ole syntynyt työpaikkoja, kymmenen vuotta tässä maassa yrityksiä on mennyt konkurssiin. Yritysten määrä vähenee jatkuvalla syötöllä. Ei ole vaihtoehto, että jätetään tekemättä, Bergbom puhui äänekkästi vastaan huutaneelle yleisölle.

Mielenosoittajat vastustivat hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi eilen sanonut A-studiossa, ettei usko, että lakot edistävät oikein mitään järkevää tai hyödyllistä asiaa.

Lakkojen pitkittyminen tai jopa yleislakko saisi ammattiyhdistysliikkeen jäsenet lopulta kyseenalaistamaan niiden tarvetta, Mäkelä arvioi.

– Siinä kohtaa moni työntekijä saattaa alkaa miettimään, minkä takia tässä loppujen lopuksi lakkoillaan ja esittämään ikäviä kysymyksiä liiton suuntaan, kun alkaa lakkokassa palamaan pohjaan, hän sanoi A-Studiossa.

DEMOKRAATIN Helsingin Senaatintorilta pian tämän puheen jälkeen tavoittama Miko Bergbom sanoo lähtevänsä työmarkkinauudistuksissa liikkeelle siitä, että hallitus hoitaa oman osansa ja hän omansa eduskuntaryhmän jäsenenä eli käsittelee eduskuntaan tulevia lainsäädäntömuutoksia.

– Mutta kyllähän se tosiasia on, että hallitusohjelmassa on tiettyjä asioita linjattu ja kunnes toisin sovitaan niin niitä myös edistetään. Minä olen ymmärtänyt näin, että näistä työmarkkinakysymyksistä on ollut myös neuvottelut, joista SAK on poistunut joulukuussa. Tämä on minun mielestäni nyt vähän väärä ratkaisu ollut heiltä. Tämä maa ei tule koskaan nousemaan tästä lakkoilulla, vaan se tulee nousemaan, jos me saavutamme yhteisymmärryksen siitä, että meidän pitää pelastaa julkinen talous, Bergbom sanoo.

Työnantajien ja palkansaajien edustajien keskustelut vientivetoisen työmarkkinamallin kehittämisestä katkesivat joulukuussa SAK:n vetäydyttyä. SAK olisi halunnut laajentaa neuvotteluja.

Kysyttäessä perussuomalaisten tämän hetkisistä yhteyksistä ay-liikkeeseen Bergbom toteaa omasta puolestaan, että keskusteluyhteys erilaisten toimijoiden kanssa on ja hän keskustelee asioista mielellään. Puolueen ja ay-liikkeen yhteys ei kuitenkaan ole välttämättä kovin positiivinen.

– Tuossa oli aiemmin uutisia, joissa oli vihjauksia siihen suuntaan, että tietyissä liitoissa ikään kuin jo vähän nautitaan siitä ajatuksesta, että saataisiin perussuomalaisten kannatus alas. Pystyn sen ymmärtämään, koska ei se nyt mikään salaisuus ole, että työmarkkinapuolella, erityisesti työntekijäjärjestöissä on hyvin paljon toimijoita, jotka ovat vahvassa kytköksessä sekä sosialidemokraatteihin että vasemmistoliittoon.

Mistä johtuu, että perussuomalaisista on tulllut tällä hetkellä ehkä ay-liikkeen kovimpia kriitikkoja. Mikä muuttui tai meni pieleen, miten analysoit tätä kehitystä?

– Se on hyvä kysymys. Me olemme saavuttaneet erilaisissa kyselyissä merkittävää kannatusta työntekijöiden keskuudessa. Kun katsotaan ay-puolta, se vaikutus, että siellä olisi perussuomalaisia toimijoita, ei näy siellä oikeastaan. Ne ovat vanhoja instituutioita – voisi sanoa näin – jotka on miehitetty käytännössä tämänhetkisten oppositiopuolueiden edustajille. Ymmärrän sen, että se ajaa sellaiseen vastakkainasetteluun, jossa perussuomalaiset suomalaisen politiikan niin sanottuna uutena toimijana – ollaanhan me nyt oltu iso puolue jo pitkän aikaa mutta kuitenkin uutena toimijana – herättää ärtymystä SAK:ssa. Se herättää ärtymystä monissa vahvoissa liitoissa. Tämä on ehkä yksi syy.

Haluaisitteko ihan suoraan vallankahvaan samoille paikoille, joilla vasemmistopuolueet ovat ay-liikkeessä?

– Itse asiassa en, koska minä olen sanonut, että perussuomalaisten merkittävin vahvuus suomalaisessa politiikassa on se, että me olemme vähiten etujärjestöriippuvainen puolue kaikista. Jos me ajattelemme monia puolueita, siellä on historiallisista syistä hyvin vahvoja kytköksiä erilaisiin eturyhmiin. Perussuomalaisilla sitä ei ole. Minä uskon, että se on ihan hyvä asia meidän poliittisen järjestelmän kannalta.

Miten perussuomalaiset suhtautuisivat siihen, jos pääministeri Petteri Orpo (kok.) nyt taipuisi ja suostuisikin laajempaan neuvottelupöytään, jota ay-liike halua. Kävisikö se teille?

– Jätetään tämmöiset kysymykset niille, kenelle vastaaminen kuuluu eli käytännössä puolueen puheenjohtajalle. Minä en lähde tämmöiseen ottamaan kantaa.