Ulkomaat
18.7.2016 14:03 ・ Päivitetty: 18.7.2016 14:03
Mikä mies on Erdoganin vihollinen numero 1, Fethullah Gülen?
Turkki syyttää uskonoppinutta Fethullah Güleniä äskeisestä vallankaappausyrityksestä ja vaatii Yhdysvaltoja luovuttamaan hänet Turkkiin. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry puolestaan vaati maanantaina Turkkia esittämään väitteiden sijaan todisteita luovuttamispyynnön tueksi.
Millainen mies tämä Gülen on?
– Hän on vaikutusvaltaisen uskonnollisen veljeskunnan johtaja, joka on oma-aloitteisesti maanpaossa Yhdysvalloissa. Nyt mielenkiintoisinta on tietenkin se, että hän ja hänen liikkeensä olivat AKP:n ja Recep Tayyip Erdoganin kaikkein tärkein kansalaisyhteiskuntapartneri kymmenen vuotta ennen välirikkoa, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Lopullinen välirikko tapahtui loppuvuonna 2013, jolloin gülenistiläisiksi kutsutut viranomaiset alkoivat nostaa korruptiosyytteitä, jotka ulottuivat Erdoganin lähipiiriin asti.
AKP väitti tutkintaa vallankumousyritykseksi ja syytti gülenistejä rinnakkaisjärjestelmä luomisesta, joka sai käskynsä Güleniltä.
Erdoganin ja Gülenin ajatusmaailman peruslähtökohta on Alarannan mukaan samanlainen eli konservatiivinen islamiin orientoituva katsanto yhteiskunnasta.
Sen sijaan Gülen-liike ei ole sillä tavalla länsimaiden vastainen kuin on AKP:n edustama poliittinen liike.
– Gülen itse on puhunut, että hänen missionsa on yksittäisten ihmisten henkistä heräämistä uskontoonsa ja sen ymmärtämistä paremmin. Sitä on pidetty hyvin maltillisena islamilaisena reformiliikkeenä. Se korostaa tässä maailmassa elämistä, Alaranta kertoo.
Gülenin ajatus uskonnon ja valtion suhteesta on Alarannan mukaan hankalimmin tulkittavissa. Toisaalta Gülen puhuu valtion ja uskonnon pitämisestä erillään ja että sekulaari valtiomuoto on oikea tapa.
Lisää aiheesta
– Toisaalta hän on sanonut, että pitää olla kärsivällinen ja koittaa aika, jolloin hänen kannattamansa arvot vallitsevat yhteiskunnassa. Se on jo ihan eri tavalla poliittinen päämäärä, että Turkin periaatteessa pitäisi olla uskonnollinen yhteiskunta.
Eeva Nikkilä-Kiipula
Lähteenä on käytetty myös kirjaa Aikamme monta islamia (Gaudeamus 2015).
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.