Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Mikä on Suomen vastaus hybridivaikuttamiseen? Nyt puhuu entinen sisäministeri: “Vakava pysähtymisen paikka”

Kari Hulkko
Kari Rajamäki (sd.) toimi sisäministerinä vuodesta 2003 vuoteen 2007.

Eduskunta keskusteli keskiviikkona opposition välikysymyksestä liittyen hybridivaikuttamiseen.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Oppositio haluaa Suomeen hätätilapykälän, jolla voitaisiin tilapäisesti estää turvapaikanhaku esimerkiksi senkaltaisissa tilanteissa kuin nyt on ollut nähtävissä Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

Entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) seurasi tarkkaan keskustelua. Hänen mielestään välikysymys oli paikallaan ja niin hallituksen kuin opposition olisi tunnustettava, ettei tilanne ole kunnossa.

– Kyse on kansallisen turvallisuuden asiasta, jossa on vakava pysähtymisen paikka meidän maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä poikkeusolojen reagointivalmiuden suhteen.

Kuten hallituspuolueistakin jo ennen välikysymyskeskustelua todettiin, myös Rajamäki näkee, että olisi ollut parempi, että olisi löytynyt riittävästi tapoja hoitaa asia yhteisesti hallitus- ja oppositiopuolueiden kesken ilman välikysymystä.

Rajamäen syyttävä sormi osoittaa hallituksessa erityisesti vihreisiin. Hän nostaa välikysymysaiheen kylkeen esiin sisäministeriön selvityksen, jossa pohditaan oleskeluluvan myöntämistä 2015-16 ja tätä aiemmin Suomeen saapuneille kielteisen päätöksen ja uusintahakemuksia tehneille turvapaikanhakijoille. Tätä Rajamäki ei hyväksyisi.

– Näyttää siltä, että vihreät ovat saaneet näköjään turvallisuusriskiin liittyvän aseman turvallisuusrakenteeseen vaikuttamisessa. Minun mielestäni he pelaavat tällä hetkellä sellaisessa maailmassa, joka ei voi vastata enää muun hallituksen ja opposition käsitystä tilanteesta, jossa maa ”järisee” nyt vakavasti Euroopassa ja laajemmin. Minä vain kysyn, kun keskustellaan lapsiperheiden hädästä, eikö siellä ole yhtään köyhyystutkijaa vihreissä, joka voisi katsoa Helsingissä omille takapihoille, mitä siellä tapahtuu, Rajamäki sanoo rinnastaen siis 2015-2016 tulleiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset jo maassamme olleiden avuntarpeeseen.

– Hallitsematon maahanmuutto maksoi esimerkiksi 2016 800 miljoonaa euroa. Vihonviimeinen asia joka tässä epävarmuudessa tarvitaan on vetovoimatekijöiden mainostaminen, Rajamäki sanoo sisäministeriön selvityksestä.

SDP:n ja keskustan hallintovaliokuntaryhmät irtisanoutuivat eilen sisä­ministeriön kaavailuista, joiden mukaan ilman oleskelu­oikeutta Suomessa pitkään olleille voitaisiin myöntää oleskelulupia.

”Sisäministeriössä valmistelussa oleva selvitys, jossa laittomasti maassa oleva kielteisen turvapaikka­päätöksen saanut henkilö voisi saada oleskeluluvan, on hallitus­ohjelman vastainen”, hallintovaliokuntaryhmien tiedotteessa sanotaan.

Rajamäen mukaan EU:n menettelydirektiivin mahdollistama rajamenettely pitää saada ulkomaalaislakiin.

– Se toisi mahdollisuuden turvapaikanhakijoiden pitämiseen rajalla tai sen välittömässä läheisyydessä sekä ilmeisen perusteettomien hakijoiden palauttamisen kotimaahansa, hän sanoo.

Hallitus on jo ryhtynyt valmiuslain uudistukseen. Rajamäen mielestä valmiuslaki pitäisi päivittää mahdollisimman pikaisesti sellaisia tilanteita varten, jossa Suomeen tulisi poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita vaikkapa hybridioperaation seurauksena.

– Nyt valmiuslaki ei tunne mitään laajamittaista maahantuloa poikkeusoloissa. On ihan turha sanoa, että asiaa muutaman vuoden jotkut professorit miettivät. Ei se mitään yliopistoprofessoreita tarvitse. Tämä on sisä- ja ulko- sekä turvallisuuspolitiikan ydinasia, joka pitäisi välittömästi tasavallan presidentin johdolla ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa ottaa käsiin.

Rajamäki sanoo, että Suomessa pitäisi myös vihdoin ymmärtää, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa ei ole enää olemassa.

– Jos meillä eivät sisäisen turvallisuuden elementit, rajan ylittävät turvallisuusjärjestelyt ole kunnossa, niistä tulee ulkopoliittisia kysymyksiä. Eivät ne ole mitään jonkin oikeusministeriön tai sisäministeriön tai rajavalvonnan jotain pikku juttuja. Niillä on aina laajempi ulottuvuus. Laajamittainen maahantulo ei ole mikään pikku juttu.

Samaista syistä Rajamäki myös palauttaisi sisäministerin pysyväksi jäseneksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan.

Entinen sisäministeri sanoo kannattavansa hallittua työperäistä maahanmuuttoa.

– Kun me ajattelemme, millä tavalla saamme perustellun maahanmuuton ja ennen kaikkea suojelua tarvitsevien ihmisten aseman varmistettua ja kuntoon, maahanmuuton määrällisen ja laadullisen hallinnan on oltava sellaista, että työmarkkinoiden vakaus ja sisäinen turvallisuus varmistetaan sekä pystytään myöskin toimimaan laajemmin laittoman maahanmuuton sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi, hän sanoo.

Kari Rajamäki toimi Suomen sisäministerinä vuosina 2003-2007. Näistä ajoista on myös juuri ilmestynyt Markku Silvennoisen kirjoittama kirja Rajamäki – Sisäministeri myrskyn silmässä (Light House Media).

Kirjassa käydään läpi muun muassa sitä, miten Rajamäki hoiti yhteistyötä Venäjään. ”Tapaamisten tulokset näkyivät tämän jälkeen käytännössä siinä, että rajavalvonta toimi sovitulla tavalla lukuun ottamatta loppuvuoden 2015 ja 2016 tapahtumia. Silloin Lapin alueella Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta tuli polkupyörillä ja heikkokuntoisilla autoilla turvapaikanhakijoita muun muassa Afganistanista, Nepalista, Iranista ja Syyriasta. Luvattomat rajanylitykset johtuivat siitä, että Venäjän viranomaiset sallivat toiminnan. Suomen valtionjohdon ja viranomaisten yhteydenottojen jälkeen tilanne saatiin hallintaan”, kirjassa kuvataan.

Omassa työssään ministerinä Rajamäki sanoo lähteneensä siitä, että hänen sisäministeriaikaansa sattuneella EU:n puheenjohtajuuskaudella parannettiin Euroopan unionin rajavalvontatyötä ja tässä mielessä myös yhteistyö Venäjän kanssa oli tärkeää koko EU:n kannalta.

– Sanon myös kirjassa, että Venäjän rajalla ei tapahdu mitään sattumalta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE