VM:n selvityksen mukaan malli sisältää kuitenkin siinä määrin ongelmallisuuksia, ettei lainsäädäntötoimiin ole aihetta nyt ryhtyä.

Selvitys perustuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan muun muassa ”selvitetään, onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen.”

Käytännössä yksityishenkilöiden arvonnousuvero tarkoittaisi sitä, että henkilöiden myyntivoittoja, perintöjä ja lahjoja verotettaisiin pois muuttamisen jälkeen Suomessa niiltä osin kuin arvonnousu on kertynyt täällä.

Yksityishenkilöiden arvonnousuvero tai maastamuuttovero on jo laajasti käytössä monissa länsimaissa kuten Pohjoismaissa.

Valtiovarainministeriönkin mukaan malliin käyttöönottoa puoltaisi muun muassa mahdollisuus puuttua maastamuuttoon, jonka tarkoituksena olisi välttää veroja. Lisäksi veromallilla puututtaisiin valtioiden väliseen haitalliseen verokilpailuun.

Ministeriön selvityksen mukaan veromalliin liittyy kuitenkin lukuisia haasteita ja ongelmallisuuksia, jotka puhuvat sen käyttöönottoa vastaan. Malli voitaisiin muun muassa kokea ”epäoikeudenmukaiseksi”.

Selvityksen mukaan uudistus edellyttäisi yksityiskohtaista sääntelyä, joten se monimutkaistaisi Suomen verojärjestelmää. Veromallin tehokas toimeenpano ja sen edellyttämä tietojensaanti voisivat muodostua käytännössä hyvin haastaviksi toteuttaa. Vero kohdistuisi harvalukuiseen varakkaaseen joukkoon ja vaikuttaisi verotuloihin lähinnä yksittäistapauksissa.

VM:n selvitys katsoo myös, että veromallilla saattaisi olla haitallisia vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn, kiinnostavuuteen sijoituskohteena, maahan- ja maastamuuttoon sekä taloudelliseen tehokkuuteen.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà hämmästelee VM:n selvitystä.

– Luulen että siinä on enemmän näkemyksestä kyse kuin varsinaisesti kunnon analyysistä, hän toteaa Demokraatille.

Hän ihmettelee perusteluja, koska mallia on jo käytetty Pohjoismaissakin.

Lainà muistuttaa myös, että vastaava verotus on jo yritysten osalta toimeenpantu EU-direktiivin myötä. Suomessakin tämä laki tuli tämän vuoden alusta voimaan.

– Ihmettelen, miten voi olla asia näin, jos yritysten osalta verotus on jo voitu hoitaa. Voisi kuvitella, että myös yksityishenkilölle voisi veron helposti säätää, samoja kysymyksiä siihen liittyy. Enemmän tässä tuntuu olevan taustalla pidempiaikainen valtiovarainministeriön verolinja, joka on vaikuttanut tulkintaan. Itse selvityshän on hyvä, mutta suositukset pohjautuvat ehkä enemmän verolinjaan kuin analyysiin tai hallitysohjelman tavoitteisiin veronkierron ehkäisemistä.

Käytännössä Lainà näkee VM:n päätelmät poliittisiksi vaikkei hän sitä täysin suoraan sano.

– On siinä sellaista jonkinlaista traditiota, miten siellä asioita katsotaan. Arvovalinnat ja toki myös poliittiset valinnat vaikuttavat paljon johtopäätöksiin arvonnousuveron käyttöönotosta.

Lainán mukaan suositukset ja päätökset pitäisi jättää hallituksen tehtäväksi.

– Nyt ohjataan päätöksentekoa vahvasti, jos sanotaan otetaanko käyttöön vai ei.

Lainà pitää myös erikoisena, että ministeriö perustelee päätöstä kilpailukykyymme vedoten.

– Vero ei liity yritystoimintaan millään tavalla, sehän on jo yrityksillä käytössä. Minun on hankala nähdä, miten vero heikentäisi Suomen kilpailukykyä.

Arvonnousuveron säätäminen henkilöille voisi tuoda Suomelle jopa noin 50 miljoonan verohyödyn. Tätä myös Lainà sanoo pitävänsä hyvin mahdollisena.

Suurempi merkitys hänen mukaansa olisi kuitenkin oikeudenmukaisuuden toteutumisella. Lainàsta onkin hämmentävää, että VM:ssä vero koettaisiin ”epäoikeudenmukaisena”.

Lainà huomuttaa tähän, että eikö pikemminkin koettaisi epäoikeudenmukaisena, jos pois muuttavat eivät joutuisi maksamaan veroa, vaan asiat jäisivät muiden kustannettavaksi.

Lainà nostaa esiin myös EU:n vapaan liikkuvuuden, jonka vastustus oli brexitin taustalla.

Hän kysyy, miten voi olla vapaata liikkuvuutta, jos se joltakin osin tarkoittaa myös vapautta velvoitteista, tässä tapauksessa veroista.

– Sellainenhan järjestelmä ei kestä oikeudenmukaisuustarkastelua. Vapaa liikkuvuus on erinomainen asia, mutta sitä ei pitäisi pystyä käyttämään hyväksi välttämällä veroja. Jos sitä käytetään hyväksi, se syö vapaan liikkuvuuden oikeutusta ja johtaa veronkiertoon ja veropohjan rapautumiseen.

Kansalaisjärjestö Finnwatch toteaa tänään tiedotteessaan, että arvonnousuverolla pystytään puuttumaan tehokkaasti verovälttelyyn.

Finnwatch katsoo VM:n selvityksen vain vahvistavan, että vero on toteutuskelpoinen ja EU-oikeuden mukainen.
Se huomauttaa, että neljä viidestä VM:n selvitykseen valitusta 16:sta vertailumaasta soveltaa joko arvonnousuveroa tai on muilla keinoin laajentanut maastamuuton jälkeistä verovelvollisuutta.

– Selvitys tuo esiin, että vero turvaisi Suomen veropohjaa sekä lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta. Arvonnousuvero poistaa varakkaimmilta mahdollisuuden välttyä verotukselta muuttamalla – joko aidosti tai keinotekoisesti – maahan, jossa myyntivoitto-, perintö- tai lahjaveroja ei peritä, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen sanoo tiedotteessa.

Finnwatchin kiinnittää huomiota siihen, että lukuisista käyttöönottoa puoltavista seikoista huolimatta VM:n vero-osasto on kuitenkin päätynyt esittämään kantanaan, että Suomen tulisi jäädä seuraamaan kansainvälistä kehitystä ja pidättäytyä välittömistä lainsäädäntötoimista.

– Selvityksen johtopäätökset olisivat sen sisältö huomioiden voineet olla myös täysin päinvastaiset: selvityksestä käy selkeästi ilmi, että arvonnousuvero on mahdollista ottaa käyttöön, ja näin on myös valtaosassa vertailumaita tehty. Siksi ministeriön virkamiesselvityksessä ottama kanta vaikuttaa poliittiselta, Hietanen sanoo ja kannustaa hallitusta veron säätämiseen.