Ottawan sopimus pyrkii estämään miinoista konfliktien jälkeen siviileille aiheutuvia vahinkoja.

Jalkaväkimiinojen tarpeesta on noussut Suomessa keskustelua aina silloin tällöin. Virossa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö Ottawan sopimus irtisanoa.

Suomessakin kansalaisaloite jalkaväkimiinakiellosta irtautumista ja niiden käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron sallimisesta on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan puolustusvaliokunta käsittelee sitä tämän viikon torstaina.

Ottawan sopimukseen Niinistö ei kuitenkaan ottanut kantaa.

– En lähde mitään sopimuksia kelaamaan taaksepäin tai eteenpäin. Mutta kyllä miinoilla meillä kait käyttöä on. On ollut, ja hyvä olla varastossakin, Niinistö sanoi.

Myös Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen otti maaliskuussa 2022 osaa keskusteluun todeten, että jalkaväkimiinojen ottaminen uudelleen käyttöön ja Ottawan sopimuksesta irtautuminen eivät ole Suomen puolustuksen kannalta tarpeen.

DEMOKRAATTI tiedusteli tänään tiistaina eduskunnassa puolustusministeri Mikko Savolan kantaa jalkaväkimiinoihin.

Savola painottaa, että kansalaisaloite on puolustusvaliokunnan käsittelyssä.

– Minä odotan nyt ainakin, minkälaiseen ratkaisuun puolustusvaliokunta päätyy.

Hän kuitenkin suostuu sanomaan myös sen, että Ottawan sopimukseen liittyminen aikoinaan oli virhe.

– Äänestin sitä vastaan.

Savola kuitenkin lisää, että tämän jälkeen Puolustusvoimissa on tehty toimenpiteitä ja korvaavia hankintoja.

Tultuaan Puolustusministeriksi Savola kertoo käyneensä ensi töikseen monesta asiasta keskusteluja Puolustusvoimien kanssa.

– Tästäkin kysyin. Ei miinojen palauttamisasiaa nähdä isona kysymyksenä siellä.

Puolustusministerin roolissa Savola sanoo siis selvittäneensä Puolustusvoimien kannan. Kun häneltä kysyy, aikooko hän ministerinä jotenkin toimia asiassa, hän toteaa, ettei ehdi tässä ajassa. Savola sijaistaa vajaat pari kuukautta isyysvapaalla olevaa Antti Kaikkosta. Puolustusministerinä hän painottaa myös kunnioittavansa eduskunnan kantaa:

– Odotetaan nyt, mitä se (puolustus)valiokunta sieltä saa ulos tämän kansalaisaloitteen suhteen. Minä kunnioitan sitä tietysti, hän linjaa.

KUN Savolaa sen sijaan saattelee pois ministerin roolista kertomaan henkilökohtaista näkemystään jalkaväkimiinoihin, ilmenee, että se on pysynyt ennallaan.

– Pioneerihan minä olen, pitkäkätinen mies. Minä olen lähtökohtaisesti miinamyönteinen, koska minä tiedä, miten se toimii, Savola sanoo.

Jos siis henkilökohtaisesti saisit päättää, Suomi irtisanoisi Ottawan sopimuksen?

– No ei niistä miinoista varmasti haittaakaan olisi. Se on minun henkilökohtainen kanta, Savola vastaa.

Savola uskoo, ettei Puolustusvoimien kyky käsitellä jalkaväkimiinoja olisi tässä ajassa rapissut mihinkään. Tämä koskee myös raivausta.

– Meillähän on vahva raivausosaaminen Suomessa ja pioneeritoiminta. Mutta mitä minä jalkaväkimiinoista tiedän niin varsin yksinkertaista tekniikkaa. Jos minä olen käynyt varusmiespalveluksen 2001-2002 ja miinoista on luovuttu 2010-luvun alkupuolella, kyllä meillä osaamista on. Ei se siitä ole kiinni.

PALATTAESSA Savolan työhön puolustusministerinä, aktiivisessa pohdinnassa Suomessa on juuri nyt, luovutammeko Leopard 2 -panssarivaunuja kansainvälisessä koalitiossa Ukrainaan.

Tänään ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi Helsingin Sanomien mukaan toivovansa, että päätös toteutuu ja että Suomi on ehdottomasti valmis tekemään oman osansa tuessa.

Savola ei ole näin suoraan ilmaissut näkemystään.

– Jos kansainvälinen koalitio taistelupanssarivaunujen toimittamiseksi Ukrainaan syntyy, Suomen panosta tarvitaan. On muistettava, että kyse on kokonaisesta asejärjestelmästä. Siksi tuki on koordinoitava yhdessä, Savola on linjannut 13. tammikuuta Twitterissä.

Ukrainaa tukevat maat kokoontuvat Saksan Ramsteiniin perjantaina keskustelemaan aseavusta. Puolustusministeri Savola osallistuu kokoukseen.

– Me keskustelemme tästäkin kysymyksestä ja ylipäätään materiaaliavusta kokouksessa, mutta Suomi ei ole avannut eikä avaa, minkälaista materiaaliapua me annamme, Savola totesi tänään Demokraatille eduskunnassa.

Kun Suomi puntaroi kantaansa, Savolan mukaan pohdinnassa painaa kaksi asiaa. Toinen on se, mitä Ukraina tarvitsee ja toinen on se, millaista apua Puolustusvoimat voi antaa oman puolustuskyvyn heikentymättä.

– Näiden perusteella päätöksiä tehdään, minkälaista materiaaliapua Suomi antaa. On nyt hyvä, että on tällainen kansainvälinen kokous. Tällaisia isoja asioita pitää kansainvälisesti koordinoidakin. Se on aina iso kokonaisuus, jos jokin järjestelmä annetaan. On itse se järjestelmä ja sitten pitää huolehtia, että siihen on koulutus ja pitää huolehtia, että siinä on myöskin sitten ylläpito ja varaosat ja niin edelleen, Savola muistuttaa.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö ounasteli pari päivää sitten, ettei Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ennen kesäkuussa pidettäviä parlamentti- ja presidentinvaaleja.

Puolustusministeri Savolakin antaa ymmärtää, ettei Turkista tiedä.

– Ei tässä nyt ole sellaista nopeata ratkaisua ainakaan minulle tullut näköpiiriin, että sieltä nyt oltaisiin juuri tekemässä päätöksiä. Turkki tekee aikanaan päätökset, hän tyytyy sanomaan.

Toisaalta Turkin ja USA:n ulkoministerit tapaavat tällä viikolla Washingtonissa ja esille noussee myös Turkin havittelemat F-16 hävittäjät. Jos USA ja Turkki pääsisivät tässä asiassa eteenpäin, on pohdittu, että se voisi edesauttaa myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä.

– Aikataulusta on ihan mahdoton sanoa, mutta Yhdysvallathan on voimakkaasti kyllä edistämässä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Toivottavasti niillä neuvotteluilla, mitä nyt siellä käyvät, on myönteistä vaikutusta, Savola sanoo.