Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Kotimaa

Mikromuovia havaittiin ympäri Suomen rannikkoa – vapaaehtoisten siivoojien työstä on ollut kuitenkin hyötyä

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Roskia rannalla Helsingissä 17. heinäkuuta 2019.

Mikromuovia ja suurikokoisempia muoviroskia löytyy Suomen hiekkarannoilta aina Perämereltä Suomenlahden itäosaan saakka. Yleinen ja selkeästi erottuva muoviroskatyyppi on eläimillekin vahingollinen tupakantumppi.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Ympäristöjärjestö WWF keräsi tietoa Itämeren rantojen muoveista viime vuoden keväällä ja syksyllä. Näytteet on nyt analysoitu.

Muoviroskia kerättiin seitsemältä rannalta: Oulun Nallikarista, Vaasan Ahvenniemestä, Porin Yyteristä, Eurajoen Laitakarista, Porvoon Sondbystä, Suomenlinnan Patterilahdesta ja Hangon Bellevuesta.

Helsingin Suomenlinnan ranta oli tutkituista rannoista odotetusti roskaantunein lähialueen runsaan rantarakentamisen takia, WWF kertoo tiedotteessaan.

– Suomenlinnan roskista suuri osa oli mereen joutuneita Espoon metron ruiskubetonoinnin muovikuituja. Myös lumen kaadolla mereen voi olla osuutta roskaisuuteen. Virkistyskäyttöön liittyviä roskia löytyi samansuuruisia määriä kuin muiltakin rannoilta, WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo tiedotteen mukaan.

Porin Yyterin ja Hangon Bellevuen rannat olivat puhtaimpia roskasta.

– Yyterin ja Bellevuen rantojen puhtaudesta voi todennäköisesti kiittää sekä kaupunkien puistotoimien että paikallisten vapaaehtoisten siivoamisaktiivisuutta. Muillakin rannoilla tilanne olisi varmasti ollut pahempi ilman aiempia siivousponnistuksia, Soirinsuo toteaa.

Tietoa kerättiin sekä mikromuovin että suurikokoisen muoviroskan esiintymisestä. Mikromuovin määrä rantahiekassa oli suurin Suomenlinnassa. Toiseksi suurin määrä oli hiukan yllättäen kaupunkikeskustasta syrjässä olevassa Vaasan Ahvenniemessä, minkä jälkeen tulivat Oulun Nallikari, Porin Yyteri ja Eurajoen Laitakari sekä Porvoon Sondby. Hangon Bellevuen rannan näytteestä mikromuovia ei löytynyt lainkaan.

Mikromuovin määriä Suomen rantahiekassa ei juuri ole aiemmin tutkittu.

Muovi oli keväällä yleisin roskatyyppi Oulun, Porin, Hangon ja Helsingin rannoilla. Erikseen luokiteltu, mutta muovia sisältävä tupakantumppi piti kärkipaikkaa Vaasan ja Porvoon rannoilla. Keramiikka ja lasi oli Eurajoella niukasti muovia yleisempi roskatyyppi. Syksyn tulokset ovat hyvin saman suuntaiset.

– Moni ei miellä tupakantumppeja muoviroskaksi. Tupakoiden filtterit tehdään kuitenkin selluloosa-asetaatista, joka on muovi. Tumpin hajoaminen luonnossa vie keskimäärin kahdesta viiteen vuotta, ja muun muassa kalat ja linnut luulevat niitä ruoaksi. Tämä voi johtaa jopa eläinten kuolemaan suolitukoksen tai tupakan sisältämistä haitta-aineista johtuvan myrkytyksen vuoksi, Soirinsuo sanoo tiedotteessa.

Anna Soirinsuon mukaan roskaseuranta tulisi ottaa osaksi rannikolla tapahtuvan ihmistoiminnan vaikutusten selvittämistä.

– Rantaroskien määrä ja laatu olisi otettava mukaan yhdeksi ympäristövaikutusten arvioinnin velvoitetarkkailun mittariksi, kun seurataan ihmisten meriympäristöön kohdistuvien toimien vaikutuksia. Tällaisia toimia ovat muun muassa rakentaminen ja lumen kaato suoraan mereen. Mittareiksi soveltuvat sekä isompi rantaroska että mikromuovi.

WWF:n kanta on, että rantaroskan seurantaa tulisi jatkossa laajentaa Suomen rannikolla ja sisällyttää rantojen mikromuovien seuranta merenhoidon seurantaan EU:n suosituksen mukaisesti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
6.3.2021
Rönnholm ihmettelee perussuomalaisten ”pelin politiikkaa” – kommentoi SDP:nkin ehdokkaiden vaikeutunutta tilannetta: ”Kaikki mahdollinen tehdään”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE