Politiikka
18.4.2020 10:28 ・ Päivitetty: 18.4.2020 10:42
Miksei Suomi varmistanut suojavarusteiden hankkimista vuonna 2014? – näin STM:n kansliapäällikkö vastaa
Ilta-Sanomien mukaan Suomi ei päässyt mukaan EU:n yhteisiin tarjouspyyntöihin suurista suojavarustehankinnoista. Lehden mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kesti yli kuukauden, kunnes ministeriö alkoi ripeästi valmistella Suomen liittymistä EU:n yhteiseen hankintamekanismiin.
Suomi liittyi hankintamekanismiin mukaan 27. maaliskuuta viimeisenä EU maana, mutta siinä vaiheessa Suomi ei päässyt enää mukaan EU:n neljään jättimäiseen suojavarustehankintaan.
STM:n osastopäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan koronavirusepidemian tilanne muuttui merkittävästi helmikuusta niin Suomessa kuin koko maailmassa.
– Haluan korostaa, että jos tilannekuva olisi ollut samanlainen helmikuun puolivälissä kuin mitä se oli maaliskuun puolivälissä, olisi asia varmasti mennyt nopeammin eteenpäin STM:ssä, Sillanaukee sanoo lehdelle.
Lisää aiheesta
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo STT:lle tekstiviestitse, että Suomi ei liittynyt vuonna 2014 EU:n yhteishankintasopimukseen sikainfluenssan jälkeen syntyneessä Pandemrix-tilanteessa, missä lapsia sairastui narkolepsiaan.
– EU:n yhteishankinta on lähtökohtaisesti koskenut rokotteita, joita Suomi on saanut hankittua itse edullisemmin, Varhila sanoo.
Varhila sanoo, että tarkkailijan asemasta sopimuksen osapuoleksi liittyminen edellytti ensisijassa arvioinnin siitä, onko Suomen linja muuttunut alkuperäisestä ja jos on, mitä juridisia asioita sopimukseen liittyminen edellytti kansallisesti.
Demokraatti ei ole tänään tavoittanut sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosta (vas.) kommentoimaan asiaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.